maanantai 8. helmikuuta 2016

Päivän Inspiraatio: Khao Kho.



Thaimaa tuo monille mieleen meren ja palmuiset rannat. Vaihtoehtoinen ratkaisu lomalle voisi olla lähteä Koillis-Thaimaahan, Khao kho -vuoristoon. Se on paikallisten suosima ja noususuhdanteessa oleva turistikohde. Tähän aikaan vuorilla voi poimia omia mansikoita, nauttia kirkkaan sinisestä taivaasta ja raikkaasta (eli kylmästä) vuoristoilmasta... 

Minä olen alkanut hiljalleen opettemaan Aasialaisten kasvien nimiä. Yllä oleva keltakukkainen puu on nimeltään thaiksi "Su-phan-ni-kaan". Se kukkii ilman lehtiä. Keltaiset kukat ovat massiiviset ja painavat... muistuttavat hieman paperikukkia kaukaa katsottuna. "Su-phan" tarkoittaa vanhalla kielellä kultaa. 

Khao Kholla on myös trendikkäitä uusia kahviloita, kuten Pino Latte Cafe & Resort. Paikalliset sanoivat, että jos vierailee syys-lokakuussa, voi ihailla sadeajan "PILVIMERTA".




Vintage-neuletakki vauvalle.



Täällä jaoin teille ohjeen aina-oikein-neulottuun vauvan neuletakkiin. Neuloin toisenkin, sillä minusta tuli vielä tyttövauvankin täti tänä talvena. Tämä Vintage-malli on kiva ja lämmittää mukavasti kylminä talvipäivinä!

lauantai 30. tammikuuta 2016

Se viimeinen minimalistihaaste....

Tuli pieni tauko tähän minimalistihaaste-bloggailuun kun käväisin muutaman päivän työmatkalla. Lisäksi huomasin menneeni laskuista sekaisin ja varmaan jättäneeni väliin jonkun haasteen. No, ehkä se elämä ei tähän kaadu. Vika haaste siis kuului: 

"Puhdista pöytäpinnat ja piilota turha tavara ovien taakse, jos se on suinkin mahdollista! Tyhjän pöydän kruunaa kimppu tuoreita leikkokukkia."


Jeps. Kun muutettiin tähän asuntoon, meillä oli hetkellinen pöytä-kriisi ja kierrettiin kaikki mahdolliset Bangkokin sisustuskaupat läpi. Lopulta päädyttiin siihen, että teetettiin tiikkinen pöytälevy kahteen singer-jalkaan. Tykätään mielettömästi, eikä projekti ollut järin kallis jos kyllästytään siihen tai pöytä ei sovi seuraavaan asuntoon. Päivän kukkakimppu on kelta-valkoinen.

PS. Meillä ollaan nykyisin fiiliksissä PIZZASTA. Valkoisella ja punaisella kastikkeella. Yritän blokata mahdollisimman pian niistäkin....



perjantai 22. tammikuuta 2016

Kahvikuorinta testissä sekä 7 päivän minimalistihaaste #4 & #5

Neljäs minimalistihaaste LÖYTÖ-blogissa oli kierrättää kodin turha elektroniikka. Pääsin eroon parista vanhasta puhelimenlaturista... huh kuinka paljon nurkkiin kertyykin turhia elektronisia härveleitä!

Kauneudenhoitoon ja päivittäiseen hyvinvointiin liittyen päätin testata kahvikuorintaa. Eli simppelisti sekoitin käytettyihin espressopapuihin kookosöljyä ja tein itselleni aamusuihkun yhteyteen kokovartalokuorinnan. Aamun valitsin siksi, että jostakin luin, että kahvi imeytyy myös ihon kautta, joten ajattelin sillä piristää väsynyttä aamua.... 
PLUSSAA:
+ Egologisuus: ei purkkeja ja putiloita. Kahvinpuruille tulee tuplakäyttö
+ Edullisuus: kaikki aineet löytyvät keittiöstä
+ Toimivuus: ainakin espressojauhatuksella seos oli riittävän karheaa ja iho tuntui oikeasti puhdistuvan. Ja kookosöljy jätti ihon ihanan pehmeäksi.

MIINUSTA:
- Sotkuista: Voit vaan kuvitella kahvinpuruja suihkussa. No onneksi ne saa suihkutettua viemäriin (kannattaa kyllä miettiä kokonaismäärää). Ehkä kuitenkin väheämmän yököttävää kuin sokerikuorinta?
- Haju: tai joku voisi sanoa tuoksu. Minulla oli itsellä koko päivän olo, että haisen kahville. Mies ei sitä haistanut eli ehkä siitä ei ollut häiriötä toisille, mutta kahvinhajuun kannattaa kyllä varautua, jos tätä aikoo testata.

Sellaista tänään. Nyt on perjantai-ilta ja ajattelin viettää sen lukien kirjaa. Huomenna uidaan ja kokkaillaan. Huomenna on myös uusi haaste #5 eli pitäisi olla ostamatta mitään turhaa. Se taitaa onnistua hyvin, koska en ole suunnitellut mennä kauppoihin hengailemaan... on niin paljon mukavempiakin tapoja viettää lauantai.

Ihanaa viikonloppua Sinulle!

torstai 21. tammikuuta 2016

7 päivän minimalistihaaste #3

Kolmannen päivän minimalistihaaste, vähennä kuvia tietokoneeltasi, olisi haastanut todenteolla jos olisin antanut sen jollekin toiselle perheenjäsenelle kuin itselleni... öhöm. Mutta niinkuin näissä elämäntaparemonteissa mennään, paras vaan keskittyä itseensä... Ja koska en siis ottele paljoakaan kuvia ja lataile niitä koneelle, ei tämä haaste oikein kolahtanut.

Kehittelin siis itselleni oman kaksiosaisen haasteen tälle päivälle: Muuttolaatikoita oli purkamatta kolme. Ne purettiin tänä iltana. Periaatteella: mitään turhaa ei säilytetä vaan kaikki laitetaan joko kiertoon tai roskiin, jos käyttötarkoitus ei ole selvä. Ihan vielä kaikki tavarat eivät ole paikoillaan, vaan toimiston lattialla lojuu epämääräisiä kirjapinoja, mutta uskallan jo sanoa, että voiton puolella ollaan. Ja se on paljon! Haasteen toinen osa nojautui periaatteeseen "pidä hyvää huolta siitä mitä sinulla on". Eli sen lisäksi, että ostaa harvemmin ja laatua, pitäisi taravoistaan myös huolehtia niin että ne säilyy pidempään hyvinä. Sohvat ovat hyvä esimerkki tästä. Meillä on Habitatin nahkasohvat pehmeähköä nahkaa ja tänään käsiteltiin ne luonnonmukaisella vahalla. 

Ihanan palkitseva viikko, kun kädenjälki näkyy heti!

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Lukukokemus: neljäntienristeys.


Helmet 150cm: Bangladesh.
Tarjoiluastia: Mumbai. 

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys oli vuoden 2014 Finlandia-ehdokas. Hanna Pudas kuvasi sitä seuraavasti: "Tommi Kinnusen tiivistunnelmainen esikoisromaani kuvaa Suomen murrosvaiheita kiinnostavasti yksilön kautta." (Olivia 2/2014) Jossakin muualla todettiin, että romaani peilaa suomalaisen asenneilmaston muutosta. Itse Kinnunen kertoo kirjoittaneensa yksilöiden tarinaa. 

Oli mielipide mikä hyvänsä kirjan kuvauskohteesta, suosittelen, että luet kirjan lukematta ensin kirja-arvosteluja. Ne paljastavat liikaa ja tarinan yllätyksellisyys katoaa.

Tarina sijoittuu Koillis-Suomeen, sinne missä kasvavat tunturikoivut. Pienessä kylässä on omat hyväksytyt norminsa - Oulu on lähin kaupunki, missä on vapautta olla erilainen. Kolme sukupolvea ja sota. Tarinasta voisi olettaa etukäteen vaikka mitä, mutta lopulta se sittenkin yllättää lukijan. 

7 päivän minimalistihaaste, #2

Seitsemän päivän toinen minimalistihaaste koski meikkipussin sisältöä: tehtävänä poistaa kolme tuotetta, jotka ovat joko vanhentununeita tai joita ei käytä. Tämä oli helppo! Käyn säännöllisesti läpi meikkipussinin sisällön - itseasiassa puran meikkejä pussista peilikaappiin ja taas takaisin aina matkoille. Inhoan vanhoja tuotteita, niistä tulee eltaantunut olo. Varsinaisesta meikkipussista en siis löytänyt yhtään poisheitettävää kosmetiikkaa... mutta makuuhuoneen laatikosta löytyi minihajuvesi ja  huulipuna, jotka sain loppusyksystä jostakin. Jep... ja tämä onkin mielenkiintoinen kysymys: mikä on sopiva aika ennenkuin laittaa kiertoon lahjaksi saamansa tuotteet, joita ei käytä?