sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Päivän Inspiraatio: eteinen.

Kodin eri tiloissa pienet esteettiset yksityiskohdat tuovat yllättävän paljon iloa jokapäiväiseen elämään. Yksi sellainen tässä nykyisessä suomiasunnossa on eteisen lipastolle asettamani taulunkehys ja eteerinen huonetuoksu. Ne näyttävät kuvaavan tällä hetkellä sieluni maisemaa, sillä katseeni kiintyy niihin usein.

Taulunkehys: Udaipur, Intia
Siamese Water -huonetuoksu: Panpuri, Thaimaa

torstai 15. tammikuuta 2015

Bliniviikot ovat täällä!


Bliniviikot ovat varma merkki siitä, että elämme Pohjolan sydäntalvea. Kun ulkona on lunta ja kirpsakka sää nipistelee kasvoilla, on ihana astua sisään lämpimään huoneeseen ja nauttia blineistä. Aloitimme tänään blinikauden testaamalla Ravintola Tillikan blinejä lounaalla - sekä perinteisesti mädin kera että kokeilevasti sienipaistos ja suolakurkku lisukkeena.

Niin. Nautin siis tästä talvesta aivan mielettömästi.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Tuhat langankiertoa.


Viimeinen joulupyhä tarkoittaa myös suomalaisessa jouluperinteessä myös lepohetken päättymistä ja arkeen palaamista. Jouluviikolla mieleni oli vielä levoton. Stressasin jopa Hesarissa ollutta asiantuntijan tekstiä siitä, kuinka onnistuneeseen lomaan kuuluu neljä vaihetta (jotka menivät jotakuinkin siten, että ensin irrottauduttiin ja pysähdyttiin, sitten rentouduttiin... ja lopun huipennuksena oli mahdollista saavuttaa luova uudelleenorientoituminen ja elämänhallinta, jonka kokemiseen ei siis tavallinen viikonloppu riitä). Olin varma, etten ehdi saavuttaa mitään vaihetta, kun mieli ei kyennyt asettumaan edes viideksi minuutiksi paikoilleen. Neulottuani yhden rivin piti jo tarkistaa kännykästä viestejä tai ainakin nettilehti. Yöpöydän romaaninkin etsin käsiini ja sitä onnistuin lukemaan yhden luvun. 

Hajanaista. 

Onneksi jossakin vaiheessa helpotti ja onnistuin pysähtymään ja kuuntelemaan itseäni. Ja olemaan rehellinen. Tein muun muassa päätöksen, että vaikka kuinka haluaisin lukea loppuun Viktor Hugon "Kurjat", se saa nyt siirtyä kirjahyllyyn odottamaan tulevia aikoja, sillä juuri nyt sen kurjuus ja melankolisuus ovat minulle auttamattomasti liikaa, enkä pysty uppoutumaan tarinaan. Tekee joskus tiukkaa jättää kesken jo-aloitettu-ja-arvotettu-projekti. Se kuitenkin kannattaa, sillä elämä ei ole suorittamista varten. 

Käsityösaralla voitti tuubi-kaulaliina. Sen kiitollisempaa neuletta ei ole olemassakaan: Tarvitset vain 5 puikot (pyöröpuikot ovat ergonomisimmat) ja 300g lankaa. Luo 34 silmukkaa ja neulo aina-oikein 175cm. Sitten vaan ompelet käsin kaulaliinan päät yhteen ja tuubihuivi on valmis. 


Tuhat langankiertoa auttoi. Mieli rauhoittui ja uusille ajatuksille syntyi tila olla olemassa. Lomaan kuului myös ruuanlaittoa, rakkaiden ihmisten tapaamista, luontoretkeilyä ja tulevan vuoden reflektointia. Mutta niistä sitten myöhemmin. Nyt menen nauttimaan tästä päivästä. 

Olisi kiva kuulla sinun oivalluksistasi.

lauantai 20. joulukuuta 2014

Päivän inspiraatio: Klaus Haapaniemi.


Olen jo jonkin aikaa ollut lumoutunut Klaus Haapaniemen lavastuksesta oopperaan Ovela Kettu. Siis koko oopperaahan ei ole vielä esitetty, mutta olenhan jo nähnyt mainoksia... ja ostanut toki liputkin helmikuulle. Eläinhahmojen koristeellisuudessa ja elekielessä on jotakin, joka vangitsee minut täysin. Täten ei olekaan yllätys, että odotan innolla tammikuussa Iittalan lanseeraamaa uutta Tanssi-astiastoa.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Club for Five.


Club for Five palautti minulle suomalaiset joululaulut näiden vuosien jälkeen, kun ne alkoivat tuntumaan liian melankolisilta, totisilta ja hartailta. Iso kiitos!

lauantai 13. joulukuuta 2014

Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas.


Kuva täältä.
Meille on muodostunut joulukuiseksi perinteeksi "Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas". Siksi olikin niin riemastuttavaa, että tuo E.T.A. Hoffmannin satua mukaileva, Toer van Schaykin ja Wayne Eaglingin baletti tuli tänä vuonna kansallisbaletin ohjelmistoon. Vietimme siis kulttuuri-iltaman Helsingissä.

Tunnelma oli sykähdyttävä, kun orkesteri alkoi soittaa Pjotr Tsaikovskin musiikkia ja esirippu aukesi. Aivan mieletön lavastus: talvinen kaupunki, talo jäätyneen kanavan vieressä... kuutamossa luistelijoita ja joulupakettien viejiä. Ja lunta satoi hiljalleen taivaalta. 

Tarina oli erilainen kuin mihin olin tottunut. Se oli oikeastaan boonusta, sillä jännitys pysyi yllä, kun ei voinut tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Hienoa oli myös se, että baletti oli toteutettu yhdessä lasten kanssa - lapsien osuus oli mielestäni onnistunut hyvin.

Lumihiutaleiden valssi oli sykähdyttävä ja pääparin suuri grand pas de deux oli elegantisti tanssittu. Sykähdyttävä.

Taianomainen tunnelma säilyi vielä kauan sen jälkeen, kun esitys oli päättynyt.  

Kiitos kansallisooppera ihanasta jouluisesta baletista!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Maailman paras bataattimuusi.



Pipsa kehuu tätä bataattimuusia maailman parhaaksi keittokirjassaan "Pipsan keittiössä" (Tammi 2012). Eikä siinä ole lainkaan liioittelun makua. Sehän vie kielen mennessään. 

Valmistin bataattimuusia suvun pikkujouluihin. Päätin siis testata uusia reseptejä silläkin uhalla, että ne-eniten-perinteisiin-kangistuneet olisivat jääneet nälkäisinä ihmettelemään, minne perinteiset laatikot oikein katosivat. Tulos: tämä muusi nähdään meillä myös joulupöydässä. Ja varmasti monta kertaa sen jälkeenkin. 

BATAATTIMUUSI
(ohje neljälle)

4 isoa bataattia
2 dl kermaa
50g pehmeää voita
3 rkl vaahterasiirappia
suolaa
mustapippuria

1- Lämmitä uusi 200 asteeseen.

2- Pese bataatit ja pistele niihin reikiä haarukalla. Laita bataatit kokonaisina uuniin ritilän päälle ja laita ritilän alle leivinpaperilla peitetty pelti, jottei bataateista valuva siirappi ala savuta uunin pohjalla. Paista bataatteja noin tunnin verran ja kokeile kypsyyttä veitsellä. Kun bataatit ovat pehmeitä sisältä asti, ota ne pois uunista ja anna jäähtyä.

3- Kuori bataatit (Kuoret irtoavat todella helposti). Laita bataatit kulhoon yhdessä kerman, voin ja vaahterasiirapin kera. Muussaa nuijalla tai sauvasekoittimella. 

4- Mausta suolalla ja pippurilla.

PS: Suosittelen muutenkin Pipsan kirjaa kaikille. Se on inspiroiva.