Viikonvaihde kuvina & rapudippi.

Juhannusviikonloppu tuli vietettyä leppoisasti kotona... aika lailla sisätiloissa epävakaista säistä johtuen. Mutta se ei haitannut mitään. Mikä on sen parempaa kuin makoilla jouten, lueskella, katsella leffoja, väkertää käsitöitä ja nauttia hyvästä ruuasta helpon kaavan mukaan?

LAUANTAIN MENU:

***

Rosmariinilla maustettu omenamehu

*

Ruisnapit tillilohen kera

*

Rocket -salaattia ja kylmäsavulohta

*

perunasalaattia

*

Saksalaista perunasalaattia

*

Cavellin rapudippiä ja patonkia

*

Nakkeja

*

Macarons & porkkanakakkua & irtokarkkeja

***

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että sain valmiiksi keskeneräisenä lojuneen lintukirjani... eli ompelin kangaspäällisen vihon päälle. Nyt kun olen viimein saanut ensimmäisen kokeiluni tehtyä, täyttyy mieli kaikenlaisista uusista inspiraatioista...

Olin myös iloisesti yllättynyt rapudipistä (kuvassa keskellä oikealla). Ystävämme Cavell tarjosi sitä kerran illalistujaisissa ja minun on sen jälkeen tehnyt mieli kokeilla reseptiä itsekin... tässä välissä jo unohdin miltä se maistuu, mutta onneksi siis maistui mainiolta ja sopii loistavasti patongin painikkeeksi! 

CAVELLIN RAPUDIPPI

250 g tuorejuustoa

120 ml kermaviiliä

60 ml majoneesia

250 ml Seafood Cactail Sauce (eli esim. HP:n BBQ kastike missä katkarapujen kuvia)

1 purkki säilykerapuja (tai raputikkuja tai kypsiä pakasterapuja valutettuina)

vihreä paprika hienoksi pilkottuna

punainen paprika hienoksi pilkottuna

sipuli hienoksi silputtuna

4dl hienoksi raastettua mozzarellajuustoa

1- Ota "uunivuoka" tai joku muu reunallinen tarjoiluastia ja valmista dippi kerroksittain astiaan siinä järjestyksessä, missä aineet ovat lueteltuina (seuraa ohjetta).

2- Sekoita keskenään tasaiseksi seokseksi huoneenlämpöinen tuorejuusto, kermaviili ja majoneesi. Laita seos astian pohjalle.

3- Levitä seuraavaksi kerrokseksi merellinen BBQ-kastike.

4- Seuraavaksi levitä kerros hienoksi pilkottuja katkarapuja. (Täällä saa kaupasta katkaraputikkuja, joista tämä on maailman helpoin tehdä.)

5- Seuraava kerros: vihreä paprikasilppu.

6- Seuraava kerros: punainen paprikasilppu.

7- Seuraava kerros: sipulisilppu.

8- Päällimmäinen kerros: Hienoksi raastettu mozzarellajuusto.

Voit tarjoilla dipin heti tai laittaa sen jääkaappiin tekeytymään.... seuraavana päivänä maku on vieläkin parempi!

Iloista maanantaita kaikille!

Lukukokemus: The Lady and The Peacock.

Huhtikuussa bloggasin lukukokemuksestani Aung San Suu Kyi:n kirjeiden parissa. Sen jälkeen Myanmar -teema kiehtoi minua edelleen niin paljon, että päädyin lukemaan Peter Pophamin "The Life of the Lady and the Peacock Aung San Suu Kyi".

Popham kirjoittaa hyvin. Hän ei liikaa ylistä Ladya, vaan pyrkii maalaamaan todenmukaisen kuvan yhdestä aikamme kuuluisimmista naisista. Kirjan avulla minulle avautui aivan uusi ikkuna Myanmariin, sen historiaan ja itsenäisyysajan politiikkaan. Ensimmäistä kertaa oikeastaan ymmärsin, miksi juuri Aung San Suu Kyi voi olla myanmarilaisten The Lady. 

Meille, jotka olemme syntyneet ja kasvaneet tasa-arvoiseen ja demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa jokaiselle kansalaiselle kuuluu automaattisesti samat vapaudet, on vaikea käsittää aasialaisen yhteiskunnnan sääntöjä ja normistoja (sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia), jotka juontavat juurensa niin monenlaisista lähteistä - joista monet ovat perustavanlaatuisesti niin erilaisia kuin meidän. Ja kuitenkin, kaiken sen keskellä, on jotakin ei-niin-vierasta, ymmärrettävää.

Yksi piirre, joka on nostanut The Ladyn politiikan erilaiseksi monista muista, on buddhalaisen moraalin esilletuominen. Joidenkin mielestä uskontoa ei tulisi yhdistää politiikkaan, mutta hänelle se juuri on uskonnon tehtävä ja osa elämässä: vaikuttaa sekä sosiaalisella että poliittisella tasolla ihmisten elämässä. Uskonto edustaa moraalia. Henkilökohtaisesti minusta on erittäin kiinnostavaa, mihin kenenkin moraaliset raamit perustuvat - erityisesti julkisessa keskustelussa. Esimerkkinä The Ladyn toiminnastaan on "metta" -käsitteen nostaminen:

"In Burmese Buddhism, metta is one 'Brahmavihara', the 'Divine Abidings', along with compassion, sympathetic joy, and equanimity  - one of the divine qualities which the cultivation of the mind through meditation brings to fruition. 'In contrast to the aggressive, destructive quality of hatred', wrote Sayadaw U Pandita, 'metta, loving-kindness wishes the welfare and happiness of others. When one has tasted the flavour of the Dhamma... you want others to have the same experience."

Jos minun pitäisi lyhyesti jotakin sanoa The Ladysta, nostaisin ehkä esiin sen seikan, että hän on ollut kärsivällinen ja sisukas. Kahdenkymmenen vuoden sinnikäs demokratian esiinnostaminen (joista suurin osa vietettynä omaan kotiinsa vangittuna) sotilasjunttaa vastaan on nyt tuottamassa tulosta, kun hän puolueensa kanssa pääsi eduskuntaan viime vuonna. Nyt Myanmarin historiaa kirjoitetaan uudestaan. 

    

Päivän inspiraatio: Kompotti.

Juhannusviikkoa elellään. Aasiassa. Lämpöä kyllä riittää, mutta sellaiset viileän raikkaat ja valoisat kesäyöt ovat erittäin kaukainen mielikuva jostakin toisesta maailmasta. Mutta ei se mitään, sillä omaa keittiötä voi aina piristää väreillä. KOMPOTTI on viikon inspiraatio ja tuo iloa arkeen.

Nyt vaan pitäisi inspiroitua myös resepteistä ja keksiä loistava menu lauantaille...

Tällä viikolla nostolavat ovat jälleen in!

Viikonloppu meni laskiessa kaksi harmaata-viisi valkoista -yksi harmaa - seitsemän valkoista - - aloitin siis uuden kirjoneuleen, ja jos hyvin käy, voin lähipäivinä näyttää vilahduksen siitä, mitä olen jo saanut aikaan...

Puiset nostolavat ovat jälleen ajankohtaisia, sillä tällä viikolla niistä syntyy sohvia! Oma pää surisee erilaisia ideoita ja netistäkin löytyy monenmoista... voi kun voisi vaan toteutella kaikki ideat!!!

Tässä vielä viikon tsemppauslause:

Hyvä mieli tarvitsee lepoa.

Kulunut talvi ja varsinkin kevät on ollut kerrassaan mielenkiintoinen - täynnä haasteita, venyviä päiviä ja vaikka mitä. Nyt kun kesälomaan on vielä aikaa kaksi kuukautta, huomaan, että mieli ja sielu tarvitsee säännöllistä akkujen latausta jaksaakseen... kukaan ei halua aloittaa lomaansa nukkumalla ensimmäistä kahta viikkoa putkeen pahimmista univeloista toipuakseen (taikka ylikierroksilta hidastamiseen?). Pakko siis nipistää itselleen aikaa ja suunnitella irtiottoja ;)

Viime viikonloppuna oli luksusta kun saimme ystäviltämme kutsun kyläilemään rannalle: auringonpaistetta, meri, uima-allas, hyvä seura, neulominen, grillaaminen ja lukemisina keskinkertainen hömppäromaani joka ei pahemmin vaivannut älynystyröitä... siinä loistava resepti lepoon ja arkisen ajatusrumman nollaamiseen.

Tänä viikonloppuna... niin, ainakin aloitimme nukkumalla pitkään lauantaina ja nauttimalla hitaasti aamiaisen... mitä sitten ikinä keksinkään puuhattavaa, aion tehdä sen rennoin ottein.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kirjoneuleharjoitteita.

Jokaisella naisella on hyvä olla ainakin yhdet graafisen väriset villasukat... tuumin ja päätin harjoitella sorminäppäryyttäni kirjoneulekuvioissa. Siis kaiken tämän päätin jo viime syksynä ja eteninkin projektissani hyvää vauhtia, kunnes muut neuletyöt kiilasivat edelle ja lopulta sitten vielä jännetupin tulehdus pysäytti koko käsityöelämän hetkelliseksi. Nyt vasta sain kaivettua esiin keskeneräiseksi jääneet sydänsukkani ja jalat kiittävät lämmöstä ;)

Minulla on tavoitteissa neuloa itselleni pitkä villatakki, jossa on kirjoneulekuvioita. Sitä ennen haluaisin kuitenkin vielä harjaannuttaa taitojani... onko kellään mitään vinkkejä sen suhteen, että kirjoneuleesta tulisi taatusti tasaista eikä lanka vetäisi tai olisi liian löysä?

Saarella.

Käväisimme tuulettumassa meren rannalla.

Näitä päiviä voisi olla enemmänkin ;)

Misty Mountains.

Matkalukemisessa yhdistyy parhaimmillaan kaksi elementtiä: Ensinnäkin se tunne, joka syntyy uusien paikkojen näkemisestä ja ihmisten kohtaamisesta. Siinä on joka kerta jotakin uudenlaista, odottamatonta ja arjen kaavan rikkovaa. Siihen ei kyllästy vaan päinvastoin se avaa mahdollisuuksia uusille näkökulmille. Toinen tunne syntyy kirjan tarinan synnyttämästä tunnetilasta omissa mielensopukoissa. Tiedäthän sen tunteen, kun ensimmäisten sivujen hapuilujen jälkeen huomaat yhtäkkiä saavuttaneesi kirjan maailman sykkeen, elät siinä ja mielessäsi piirtyy kuvia henkilöistä ja tapahtumista sitä mukaa kun kirjan tarina etenee? Se tunne voi kestää päivää päiväkausia ja on juuri se erottava tekijä leffan katsomisen ja kirjan lukemisen välillä... syy, miksi kirja voittaa aina. 

Viikko sitten kävin Pohjois-Thaimaan vuoristossa ja valitsin matkalukemisiksi J.R.R. Tolkienin "The Hobbit". Aivan loistava: aamu-usvasta heräilevää maisemaa katsoessani mietin samalla kirjan seikkailijoiden tunnelmia, rakkautta kotiin, rohkeutta ja pelkuruutta, ahneuden kavaluutta ja sitä, kuinka meistä jokainen voi yllättyä siitä, mitä kaikkia kykyjä meissä piilee.

Tälle päivälle valitsin kirjasta tämän sitaatin:

"There is nothing like looking, if you want to find something (or so Thorin said to the young dwarves). You certainly usually find something, if you look, but it is not always quite the something you were after."

- Olisi mielenkiintoista tietää, keräileekö kukaan muu sitaatteja lukemistaan kirjoista?