Kevät saa tulla & Tunnustus.

Ovikranssin keltainen väri kertoo keväästä. Tykkään keltaisen pirtsakkuudesta!

Samalla kiitän Leaa saamastani tunnustuksesta: 

Kiitos rohkaisusta!

... ja niihin kysymyksiin:

1. Milloin aloitit blogin kirjoittamisen?

Aloitin tämän blogin elokuussa 2010.

2. Mistä kirjoitat, mitä käsittelet?

Kirjoitan elämästäni - sellaisena kuin se kulloinkin tapahtuu: Ajatuksistani, harrastuksistani, lukukokemuksistani, mietteistäni, käsitöistä, sisustuksesta, ruuanlaitosta jne. Ei siis mitään yhtä tyypillistä aihetta ja teemaa, vaan minulle tyypilliseen tapaan vähän kaikkea.

3. Mikä tekee blogistasi erityisen?

Hassu kysymys. Ehkä minä, koska ei ole kuin yksi minä, joka kokee elämän tällä tavalla ;)

4. Mikä sai sinut aloittamaan?

Halusin avata laajemman ikkunan elämääni ystävilleni, jotka asuvat maantieteellisesti minusta kaukana. Kaikkien skypejen, FB:n yms. lisäksi on kiva jakaa kuvia ja kokemuksia arjesta. Tämä blogi on myös puhtaasti henkireikä, minun oma maailmani, jossa kirjoitan ajatuksiani. Emmin kauan tämän blogin aloittamista, kun epäilin, jaksanko tai mitä kannattaa kirjoittaa. Koin myös paineita siitä, että jos aloitan blogin, sen täytyy olla jotakin erikoista ja hienoa... Tähän asti olen kuitenkin tykännyt.

5. Mitä haluaisit muuttaa?

Jaa muuttaa? No jos osaisin kuvata hienompia kuvia, se tottakai olisi loistavaa. Muuten haluaisin ehkä hieman raikkaamman sivuston tuon harmaansinisen tilalle (vaikka tykkäänkin kartta-teemasta) ja sitten tykkäisin saada erilaisen fontin. Mutta ei se nyt ole niinkään vakavaa...

Ja vielä tämä tunnustus pitäisi antaa viidelle blogille eteenpäin. Eniten seuraan lähimpiä ystäviäni, niiden lisäksi kaikkea muuta todella epäsäännöllisesti. Tässä kuitenkin tunnustus niille epäsäännöllisesti seuraamilleni, mutta inspiroiville blogeille:

1. The Creative Place - This Blog is in English. Lovely ideas ;)
2. Caisa K - I love her pictures!

3. The Graphics Fairy - Great graphics for crafts!

4. Enjoying the small things. - Blog full of joy and hope. Beautiful pictures and real life with parenting in the world of special needs.

5. A Piece of Asia. - Beautiful things from Asia.

Iloista päivänjatkoa!

Ruut

Käsintehtyä Laosista.

Kotona ollaan. Laosin matkalla inspiroiduin paikallisista käsitöistä. Tässä jotakin, mitä tarttui mukaan:

Pieniä koreja:

Ja suurempi kori:

Puuvillainen torkkupeitto:

... ja kankaisia servettejä:

Neulatyyny.

Neulatyynyni oli parhaat päivänsä nähnyt. Ompelin siis uuden. Minulla oli (ja on vieläkin) kaitaliinankokoinen pala vanhaa pellavakangasta, joka on jäänyt jämänä jostakin... ja siihen olen jossakin vaiheessa kirjonut ruusuja. Ensin ajattelin käyttää palasta kaitaliinana ja samalla halusin testata, millaisilta erilaiset pistot näyttävät... Lopulta kyllästyin koko kaitaliina-ajatukseen ja ajattelin, että voin käyttää kangasta pienempiin ompeluksiin tarpeen mukaan. Tämä oli sellainen. Täytin neulatyynyn perinteiseen tapaan pumpulilla, mutta seuraavaksi aion testata riisiä, koska näin siitä suosituksen. Tykkään ruusuista ja uudesta neulatyynystäni.  Millaisia neulatyynyjä teillä on?

Samalla kaunis kiitos yllätysposteista! Sain muunmuassa Novita-lehden (josta innolla jo katselen uusia neulemalleja), sitten kurkkupastilleja Suomesta flunssan varalle ja vielä Bankkulastakin käsintehtyä saippuaa ja lintu-aiheisen pussukan (Rakastan lintu-kuvioita!). Ihanaa!

Samalla haluan toivottaa teille iloista viikonloppua!
Tämä tyttö lähtee Laosiin ;)

Oliivipiirakka.

Päätin hyödyntää kylmää säätä ja leipoa. Meillä ei ole keittössä ilmastointia ja kun uunin laittaa päälle, se on vähän niinkuin leipoisi ja laittaisi ruokaa saunassa. Joten tänään oli oiva päivä - vain +19 astetta! Olen jo monta viikkoa halunnut kokeilla kahta herkulliselta näyttävää reseptiä: Espanjalaista oliivipiirakkaa ja mangomuffinseja. Piirakkaan olinkin varsin tyytyväinen. Se on aika suolainen ja sopii hyvin esimerkiksi tapas-tyyliseen pöytään tai miksei raikkaan salaatin kera milloin vain. Muffinit taas näyttivät kuvassa ihanilta, mutta en ollut makuun tyytyväinen, joten hyvä ohje on vielä hakusessa... jaan teidän kanssanne kuitenkin tämän oliivipiirakan ohjeen (joka on sis hieman mukaeltu 10/10 Dekon ohjeesta):

OLIIVIPIIRAS

Pohja:

100 g voita

2,5 dl jauhoja

1/2 tl suolaa

3 rkl kylmää vettä

Täyte:

150 g juustoraastetta (voimakas maku lisää pikanttisuutta)

2 dl kermaa

2 munaa

100 g espanjalaista makkaraa

1 sipuli

kourallinen oliiveja (ostin tiskiltä laadukkaita)

pippuria myllystä 

1- Valmista pohja: Nypi jauhot pehmenneeseen voihin. Lisää suola ja vesitilkka, kunnes tasaista. Voit antaa taikinan hetken jähmettyä jääkaapista. Taputtele sitten taikina piirakkavuokaan (pinehkö), pistelehaarukalla reikiä ja esipaista pohjaa 200 asteisessa uunissa 7 minuuttia.

2- Pilko sipulit renkaiksi. Paista kevyesti pannulla. Paista myös pilkotut makkarat. 

3- Asettele paistetulle piirakkapohjalle sipulirenkaat, makkarat ja oliivit. 

4- Sekoita munat, kerma ja juustoraaste kulhossa ja mausta pippurilla. Kaada seos piirakan päälle.

5- Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia. 

Sydämellä Japani.

Kuva lähteestä: http://www.lytteltonhousegallery.co.uk/page4.htm

Japani on ollut aina sydämelläni... siitä kertoo tämänkin blogin haavelistalla oleva toive päästä käymään Japanissa. Ala-asteikäisenä minulla oli japanilainen kirjeenvaihtokaveri ja siitä lähtien maa on ollut minulle erityisen kiinnostava. Ja sikäli kun satun olemaan suomalainen, on välillä huvittavaakin huomata, kuinka paljon kahdella kansalla, jotka asuttavat maapallon äärilaitoja, on yhteistä. Ehkä niistä myöhemmin. Tällä viikolla olen lähinnä ollut järkyttynyt uutisista. Maanjäristyksethän eivät ole mikään uusi asia Japanissa, mutta nyt mittasuhteet ja seuraukset ovat valtavat! Jotain, mitä on vaikea uskoa todeksi.

En tiedä miten paljon lännessä pohditaan kaukana olevaa Japania. Täällä se on niin lähellä. Olen myös oppinut tässä kaikessa uusia faktoja, kuten että Thaimaassa on suurin ulkojapanilaisyhteisö ja japanilaisia on täällä noin 10 000. Moni tuntee janapilaisia. Monella on tuttuja Japanissa. Asia koskettaa.   

Tuntuu myös, että täällä Aasiassa sääkin on tällä hetkellä outo. Sitä en tiedä, onko sillä mitään tekemistä Japanin mullistusten kanssa, mutta viime viikolla meinasin blogata teemalla kuuma, kuuma, kuuma koska täällä on kesäkausi ja lämpötila reilusti yli +30. ...Ja sitten yhtäkkiä nyt on satanut vettä ja tänään lämpötila on 19 astetta. Siis Bangkokissa, jonka lämpötila aniharvoin laskee alle 27 ja sekin tapahtuu yleensä joulu-tammikuussa. Siis kirjaimellisesti olen palellut tänään! Pitäisi sanoa: kylmä, kylmä, kylmä! Todella outoa.

Pikkupeitto.

Niin siinä taas kävi. Klassisesti. Tästä alkaa tulla tapa. 'Kevät' -torkkupeitto joutui uudelleenarvioinnin kohteeksi siinä vaiheessa, kun huomasin, ettei vihreä lankani riitä ja että se kuuluu niihin lankoihin, jotka Novita on poistanut tuotannosta. Koska minulle kävi vähän samalla tavalla viime kesänä Suomessa, päätin heti muuttaa tavoitetta. Varastoon jäi vielä joitakin valmiita neliöitä, mutta tästä torkkupeitosta tuli vauvanpeitto. Minusta tulee kyllä täti elokuussa, mutta nähtäväksi jää, onko se tyttö vai poika. Jokatapauksessa, minulla on hyvä mieli siitä, että sain yhden käsityöprojektin valmiiksi. Samoin minulla on varastossa valmiina vauvanpeitto tuleville tyttölapsen vanhemmille ;)

Servetit.

Sattui niin, että minulla oli hieman pellavakankaan jämäpaloja. Päätin siis harjoitella servettien ompelua, että tiedän, millaisia haluan, kun lopulta ehdin sinne kangastorille... Niistä tulikin kivoja pikkuservettejä arkeen.

Ja tottakai, koska on meneillään ekologisuuskampanja, luen tämän ekoteokseni no. 012 - onhan kangasservetti huomattavasti ekologisempi kuin paperinen sellainen. 

Ps. Näin tällä viikolla yhdessä ranskalaisessa ravintolassa kivan tavan taitella ruokaservetin... lupaan blogata siitä, kunhan ompelen ensin hieman suurempia servettejä.