Artisokkadippi.

Tänään meille tulee Henryn vanhemmat kylään. Ihana saada tuulahdus Kanadasta. Sen kunniaksi julkaisen teille artisokkadipin reseptin. Tehkää sitä ja istukaa iltaa ystävien ja perheen kera ;)

Artisokkadippi on aivan loistava valinta illanistujaisiin. Tämä on siis kuuma dippi, joka tarjotaan vaikkapa ohuiden patonkisiivujen tai vesikeksien kera.

KUUMA ARTISOKKADIPPI

400 ml säilöttyjä artisokansydämiä, valutettuina ja pilkottuina

125 ml tuoreesti raastettua parmesaanijuustoa

250 ml majoneesia

1 valkosipulinkynsi, hienonnettu

l/2 sitruunan mehu

1 - Sekoita kaikki aineet keskenään.

2 - Paista uunivuuassa 180 C 10 minuuttia.

3 - Tarjoile heti ;)

Se uusi lempisalaatti.

Ihana hidas aamu. Mennyt viikko oli niin hektinen aamusta iltaan ja viikonloppukin sujui työreissun puitteissa Myanmarissa. Tälle aamulle soin siis itselleni vapauden kulkea yöpuvussa niin pitkään kuin haluan, keittää toisen kupillisen cafe lattea, lukea lehtiä ja selailla nettiä. Eikä yhtään haittaa se, että mies läksi jo töihin. Joskus hiljaisuus on parasta. Näitä aamuja lisää, kiitos ;)

Kehuinkin jo ennen joulua, että olen löytänyt uuden lempisalaatin itselleni. Se löytyi amerikkalaisesta keittokirjastani 'The Best of The Best and more, volume 1'. Tein itseasiassa niin, että valmistin salaatinkastiketta kunnolla jääkaappiin ja lisäilen sieltä aina makuni mukaan salaatin joukkoon....

 APPELSIINI-PÄHKINÄSALAATTI

2 suurta romaine-salaatinpäätä

250 ml pekaaninpähkinöitä puolitettuna ja paahdettuna

2 appelsiiniä, kuorittuna ja viipaloituna 

Kastike:

60 ml etikkaa (esim. valkoviini)

125 ml kasvisöljyä

60 ml sokeria

1 tl suolaa

1/2 punasipuli silppuna

1 tl kuivaa sinappia

30 ml vettä

1- Tee salaatinkastike: Yhdistä tehosekoittimessa salaatinkastikkeen aineet niin että ne ovat täysin sekaisin. Laita jääkaappiin odottamaan, kunnes salaatti on valmis tarjoitavaksi. 

2 - Laita salaattiaineet salaattikulhoon. Sekoita haluamasi määrä kastiketta suoraa salaattiin juuri ennen tarjoilua.

PS. Muokkasin hieman asetuksia ja nyt kaikki voivat kommentoida ilman sen suurempia kommervenkkeleitä ja kommentit tulevat näkyviin sitten kun olen hyväksynyt ne. 

Blogihaaste: Ne Pienet Ihanat.

Johanna haastoi minut listaamaan kymmenen lempiasiaani - elämän ihanuutta... vaikka olenkin saamaton näissä blogihaasteissa (aikomuksista huolimatta), niin tänään tuumasin, että ehkä päivääni piristäisi kummasti, jos nimeäisin kymmenen ensimmäiseksi mieleeni juolahtanutta ihanuutta. Tässä ne tulee (sekalaisessa järjestyksessä ja monta jää pois):

1. Helmet ja arjen luksus.

2. Linnut. Sekä livenä että kuoseissa. Tällä viikolla olen erityisesti nauttinut jouluna saamastani kirjanmerkistä ja ekologisesta laventelipussista.

3. Kylpy. 

4. Luonto. 

5. Ystävät ja rakkaat. 

6. Kahvihetket.

7. Kaikenlaiset käsityöt.

8. Mielenkiintoinen ja vaihteleva työ.

9. Inspiroivat kirjat.

10. Kaupunkielämä.

Ja kun kerran pääsin vauhtiin, niin tällä samalla haasteella haastaisin Teidät kahdeksan:

Roosaa ja valkeaa

Estetiikkaa ja elämää

Life and Decorating

Uskollisen lukijan

Knödel, möbel & life

Mättö Marvels

Thinkerbellissimo

Oh, For a Thousand Nights to Sleep

Chocolate Chip Cookies - se paras resepti.

Enää yksi kuivakaappi keittiössä vailla suursiivousta. Sen ja perjantain kunniaksi jaan teille "sen parhaan" suklaakeksireseptini. Toivottavasti nautitte ;)

CHOCOLATE CHIP COOKIES

500 ml jauhoja

1 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa

250 g suolatonta voita (huoneenlämmössä pehmennyttä)

250 ml hienoa sokeria

125 ml ruskeaa sokeria

2 tl vanilla extract (siis minä kyllä käytän mitä vaan, myös suomalaista vaniljasokeria)

1 suuri muna

1 munanvalkuainen

500 ml suklaahippuja (leivontaan tarkoitettuja)

1 - Laita uuni kuumenemaan 190 C.

2 - Sekoita kuivat aineet keskenään: jauhot, ruokasooda ja suola. Jätä sivuun odottamaan.

3 - Suuressa kulhossa sähkövatkaimella: Vatkaa pehmennyt voi ja sokerit (sekä valkoinen että ruskea) keskinopeudella niin kauan kunnes seos on kuohkeaa (noin 3 minuuttia).

4 - Lisää joukkoon vanilja ja munat. Vatkaa pienellä nopeudella kunnes seos on tasaista. 

5 - Lisää sitten taikinan joukkoon jauhot ja vatkaa vain sen verran että juuri ja juuri jauhot ovat sekoittuneet taikinaan. 

6 - Lisää lopuksi suklaahiput. 

7 - Ota taikinasta kahdella ruokalusikalla kokkareita ja asettele ne pellille (yhdelle levylle riveittäin 3x3).  Kätevintä on, jos omistat mini-jäätelökauhan ja voit ottaa sillä samankokoisia taikinamääriä kulhon reunaa vasten. (Varsinkin jos ilma on lämmin, kannattaa taikinaa säilyttää paistojen aikana jääkaapissa, ettei siitä tule liian sulaa).

8 - Paista niin, että keksien reunat alkavat juuri saamaan väriä. Kokeilemalla löytyy paras aika omalle uunille, ehkä 12-18 minuuttia. Vedä uunipelliltä keksit leivinpaperineen päivineen ritilälle jäähtymään ja asettumaan. Reseptistä tulee noin 27 keksiä.

NAM!

Lukukokemus: Matkalla. Martti Ahtisaaren tarina.

Nobelistit ovat mielenkiintoisia ihmisiä. Ainakin minä tuumin jotenkin tähän tapaan ja päätin aloittaa lukemaan nobelistien elämänkertoja ja tuotantoa. Koska ystäväni kirjahyllystä löytyi Martti Ahtisaaren elämänkerta, aloitin sillä. Ahtisaarihan sai vuonna 2008 nobelin rauhanpalkinnon pitkäaikaisesta rauhatyöstään eri mantereilla. 

Katri Merikallio ja Tapani Ruokanen kirjoittavat hyvin ja paksussa kirjassa (640 sivua) säilyi mielenkiinto loppuun asti. 

Ja mitäkö opin Ahtisaaren menestyksen salaisuuksista? Ainakin sen, että päämäärä pitää tietää ja sitä kohden pitää sinnikkäästi edetä askel askeleelta. Muut asiat rajataan pois. Ahtisaari on myös kuuluisia rehellisyydestään, aitoudestaan, kaikkia ihmisiä kohtaan osoittamastaan kunnioittamisesta, tiimityöskentelystä ja seuraavan sukupolven kouluttamisesta. 

Tiedättekö niitä ohjelmia ja kisoja (joita ainakin joskus oli), joissa joku onnekas sai tavata haluamansa julkkiksen? En ole oikeastaan ikinä ajatellut, että haluaisin osallistua sellaisiin kisoihin tai yhtäkkiä viettää päivää jonkun julkisuuden henkilön kanssa. Mitä oikein sanoisin ja miten aitoa kohtaamisemme muka voisi olla? No, kirjan luettuani kuitenkin ajattelin, että Martti Ahtisaaren tiimissä olisi varmasti mielenkiintoista työskennellä. Tai ylipäänsä tuntea hänet. Siinä on mies, jolla on monta uskomatonta tarinaa ja joka on oppinut olemaan erilaisissa paikoissa ja tapaamaan ties minkälaisia ihmisiä. 

Nobel meni mielestäni oikealle henkilölle.

Loppiaispuuhia, keittiötouhuja jne.

Loppiainen on varma merkki siitä, että joulun juhlapyhien on aika siirtyä historiaan ja arki voi alkaa.

Olin aamulla jumalanpalveluksessa. Saarnan aihe ei kylläkään liittynyt itse loppiaisen tapahtumiin, mutta muuten se oli rohkaiseva. Puhuttiin asenteen merkityksestä elämässä. Vaikeissakin olosuhteissa ihminen voi välttää katkeruuden säilyttämällä kiitollisen mielen. Vai pitäisikö sanoa: päättämällä asennoitua kiitollisin mielin kaikkeen, mihin voi. Jälleen kerran nousi esiin se, että elämä on tässä ja nyt eikä sitten-joskus-jos-ja-kun. Moni haluaa tehdä kaikenlaista sitten-kun... varsinkin, kun puhutaan anteliaisuudesta, toisten palvelemisesta ja muista sellaisista asioista, jotka eivät välittömästi lisää itselle jotakin, sanotaan ne kuuluisat sitten-kun-lauseet. Siis monihan haluaa tehdä hyvää... sitten kun on itse ensin saanut paremman työpaikan/ostanut auton/muuttanut uuteen asuntoon jne. Mutta salaisuus onnelliseen elämään piilee siinä, että elipä millaisessa elämäntilanteessa hyvänsä, opettelee antamaan ja palvelemaan niillä resursseilla, joita itsellä on siinä hetkessä. Elämä on tässä ja nyt.

Koin saarnan rohkaisevana ja hyvänä tsemppauksena tämän vuoden aloitukseen.

Muuten päivä alkoi uneliaasti... tuntui vaikealta saada itseään edes sängystä ylös. Iltapäivän kahvihetken jälkeen päätin kuitenkin suunnata kulkuni keittiöön. Pakastimessani on ollut kokonainen kala, seabass, meriahven, joka on odottanut oikeaa hetkeä päästä uuniin - ensimmäistä kertaa elämässäni. Kulinaristiystäväni ovat usein kehuneet minulle simppeliä kalareseptiä: 

MERIAHVEN UUNISSA:

Fileerattu kala (nahka jäljellä) upotetaan merisuola-mustapippuriseokseen (vuu'assa) ja paistetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia. Suolakerros tiivistyy kalan päälle ja kala kypsyy meheväksi. Kun kala otetaan uunista pois, pitää heti siirtää varovasti ensin suolakerros pois, sitten nahka. Sitten siitä voikin otella haarukalla kalanpaloja annosta varten. 

Kaikista peloistani huolimatta kala onnistui loistavasti ja päiväunilta herännyt mieskin totesi, että tätä voisi syödä useamminkin. Samoin kuin sosekeittoa, jonka tein tällä kertaa kurpitsasta ja perunoista maustaen tuoreella inkiväärillä ja lorauksella kookosmaitoa. 

Aloittelin jo joulukoristeiden riisumistakin, mutta kun kerran innostuin keittiössä puuhailusta, päätin siirtää ne koristeet huomisen agendalle... Tänään sain aikaiseksi suursiivouksen jääkaappiin ja pakastimeen. Tuli mielettömän hyvä tunne, kun sain siivouksen päätökseen. Kaikki on järjestyksessä ja tietää, mitä kaapista löytyy.

Nyt kun pitkästä aikaa ehdin istumaan tässä koneella (ja käsi ei jostakin syystä vaivaa), esittelen samalla viime vuoden viimeiset käsityöt, jotka menivät joulupaketteihin. Niiden myötä toivottelen itse kullekin leppoisaa päivänjatkoa, inspiraatiota ja iloa.

1. Pikkutytöt saivat uudet säärystimet. 

2. Ashleigh sai piparireunaisen pipon, joka valmistui Muita ihania -blogin inspiroimana. Ohje löytyy täältä ja tuossa alla vielä suoraan sieltä sivuilta kopsattu ohje. Käytin vitosen puikkoja ja Kerästä ostamaani Extra Merino -lankaa kaksinkerroin. Tupsuun löytyy ohje vaikkapa täältä.

OHJE / PATTERN:

Tiheys: leveys 10cm = 15s

korkeus 10cm = 22krs

Luo 72 silmukkaa vitosen sukkapuikoille. Jaa silmukat neljälle puikolle ja neulo 2 o 2 n yhteensä 6 krs. Neulo sen jälkeen 11 krs sileää, jonka jälkeen tee piparireunakuvio:

1.krs: *3s pinkillä, 4s harmaalla, 2s pinkillä* ja toista koko krs.

2.krs: *2s pinkillä, 6s harmaalla, 1s pinkillä* ja toista koko krs.

3.-5.krs: *1s pinkillä, 8s harmaalla* ja toista koko krs.

Jonka jälkeen neulo harmaalla 17 krs. 

Tee päälakikavennukset niin, että neulo 10 silmukkaa ja neulo kaksi oikein yhteen, toista tämä kuusi kertaa ja seuraavilla kerroksilla teen kavennukset samoissa kohdissa, eli kavennuskohtia on yhteensä kuusi. Kun silmukoita on jäljellä sopivan vähän, katkaise lanka ja vedä loppujen silmukoiden läpi. 

Tee tupsu, kiinnitä se, päättele kaikki langat ja pistä pipo päähän ja lähe ulos! Eikäku välissä kannattaa kostuttaa ja kuivattaa pipo, muttei oo tietty pakko. 

-----