Anne Frank. Kenties 1900-luvun kuuluisin teini.
Amsterdamin matkaan kuului myös vierailu ANNE FRANK -MUSEOSSA, sijaitsihan se aivan keskustassa, yhden kauniin kanaalin varressa. Samalla päätin päivittää lukukokemukseni Anne Frankin Päiväkirjasta ja luin siitä uusimman painoksen englanniksi.
Rehellisesti 13-15 vuotiaan teinin päiväkirjan lukeminen ei aina ole niitä satumaisimpia oivalluksen hetkiä. Silti täytyy sanoa, että Anne antaa realistisen aikalaiskuvan 40-luvun eurooppalaistytöstä... ja ennenkaikkea kuvaa pieneksi käpertyvää elämää piilossa neljän seinän sisällä. Jotenkin se on järkyttävintä, että tajuaa, kuinka kahdeksan henkilöä piileskeli pari vuotta neljän seinän sisällä eläen alituisessa pelossa... ja kuinka he sitten jäivät lopulta kiinni. Ja kuinka kaiken sen jälkeen Anne ja hänen siskonsa menehtyivät - todennäköisesti nälkään ja sairauksiin - vain paria kuukautta ennen kuin liittoutuneet vapauttivat leirin. Nuori tyttö, täynnä iloa, energiaa ja uskoa elämään... ja sitten se päättyi hetkessä. Kuinka turha kuolema.
Jotenkin en pääse siitä yli, kuinka julma ihminen voi olla toiselle, ja mitä ennakkoluulot ja pelko saavat aikaan... ja kuinka vasta kahden sukupolven päässä ovat ne tapahtumat Länsi-Euroopassa, joille on vaikea antaa minkäänlaista hyväksyntää... ja silti löytyy ihmisiä, joilla on tarve kieltää kaikki tapahtunut. Ihmettelen sitä, miksi.
Vuonna 1999 TIME nimesi Anne Frankin yhdeksi 1900-luvun ikoneista toteamalla:
"With a diary kept in a secret attic, she braved the Nazis and lent a searing voice to the fight for human dignity."
Oletko lukenut ja mitä ajattelit?