Uusi-vanha-matto.

Koska harrastan kierrätystä nykyisin hävettävän vähän (siis siinä mielessä, että ostaisin käytettyä) niin luen kaikki 'Second Hand' -ostokseni ekoteoiksi. Tämä on siis ekoteko no 019. Siis tämä matto. Ostimme sen käytettynä nettimyynnistä ja alunperin matto on kotoisin Mumbaysta. Pikaisen pesulavisiitin jälkeen matto on ihanan pehmeä jalkojen alla. Sopii loistavasti makuuhuoneeseen sängyn päätyyn... Oma tarinansa on sekin, että  aloitimme tällä matolla itämaisten mattojen keräilyn... seuraava haaveissa olisi joko punaisempi tai sininen olisi myös aika kiva. Hinnat vaan tykkää olevan aikamoisia, joten näillä haaveilla ei ole kiireitä...

Olen siis jälleen kotona. Aika on kulunut neulontatöiden parissa. Huomisen tavoitteena on etsiä vapun grillailuja varten reseptejä. Sen pitäisi olla mukavaa puuhaa ;)Olisi kiva kuulla, millaisia vappumenuja teillä on suunnitteilla?

Päivän inspiraatio: Fah Lanna Spa.

Kuvat Fah Lanna Spa nettisivuilta eli http://www.fahlanna.com/index.html

Enhän minä mitään unta saanut.

Hetken pyörittyäni totesin, että paras ehkä sittenkin mennä ulos kävelemään. Ja koska olen jälleen Pohjois-Thaimaassa Chiangmaissa, suuntasin kulkuni ulos Guesthousesta sen suurempia ajattelematta... aina minä täällä johonkin tuttuun paikkaan päädyn. Paitsi en aina, koska tällä alueella en ole ennen paljoa kävellyt. En siis ikinä. 

Enkä aluksi nähnytkään mitään mielenkiintoista... mutta sitten yhtäkkiä seisoin Fah Lanna Spa:n edessä (clik). Se oli liian houkuttelevaa väsyneelle mielelle ja ruumiille. Astuin siis paratiisiin ja nautin luksus-kohtelusta parituntisen. 

Juuri kun olin pohtinut, että täällä 35 asteen helteessä ei ole suomalaista rauhoittavaa metsää, ei raikasta kevätuulahdusta eikä vilpoista järveä. Kuumaa saunaa tässä ei kyllä enää kaipaisikaan. Onneksi täällä siis on hierontaa ja muita rentouttavia kauneushoitoja kohtuuhintaan luksus-versioinakin. Lepoa kaikille aisteille.

Jos siis ikinä matkaat täälläpäin: Suosittelen!

Ja siitä 'Transition'-bloggauksesta. Se siirtyy oikolukijoiden onneksi toiseen päivään. Tänään vaan huomauttaisin, että ylimmässä kuvassa vasemmalla näkyy PAMPUJA vai oliko ne BANPUJA? Kumpi on pahempi? Anyway, erilaisia bambulajeja on Aasiassa toistakymmentä. Opin sen pari viikkoa sitten ja olen kerrassaan ylpeä siitä, että olen vähitellen terästämässä ruostuneita luontoaistejani, mutta siitäkin lisää joku toinen kerta... 

Ja nyt: Hyviä unia, yritys no. 2.   

Bambupuikot.

Tällä viikolla olen iloinnut bambupuikoista. Otin ne vihdoinkin käyttöön ja oli rentouttavaa kutoa lentokentällä ja -koneessa. Nyt vielä tarvisin bambuisia virkkuukoukkuja....

Muuten kulunut viikko on ollut niin täynnä kaikenlaista, että ajattelin suoda itselleni päivänokoset. Sitten kun saan ajatukseni jälleen toimimaan, bloggaan joitakin ajatuksiani muutosprosesseista... mutta sitä ennen: Hyviä unia minulle ;)

PS. Rentouttavaa perjantaita kaikille Blogin lukijoille. Perjantai on hyvä päivä päättää tehdä loppuviikosta onnellinen... 

Päivän inspiraatio: Termari.

Kesäpäivien piknikeistä haaveillessani hankin itselleni termarin.

Thai Lanna.

Pohjois-Thaimaalla on oma tyylinsä. Tässä minua inspiroivia elementtejä:

Uinuva kylä: Bâan Rak Thai.

Ei, en ole vieläkään päässyt käymään Kiinassa. Nämä kuvat ovat kylästä, joka sijaitsee Pohjois-Thaimaassa, Mae Hong Sonin läänissä, kilometrin päässä Burman rajalta. Bâan Rak Thai merkitsee kirjaimellisesti 'the Thai-loving village', mutta kylä on myös hyvin tunnettu nimellä Mae Aw. Kylä on kiinalaisten sotilaiden perustama sen jälkeen, kun kommunistit valtasivat Kiinan. Ennen kylä oli myös kuuluisa suhteistaan (laittomaan) jade-kauppaan.

Kylä sijaitsee mutkaisten teiden takana kaukana kaikista suurimmista asutuskeskuksista. Se on uinuvan suloinen, rakennettu kiinalaiseen tyyliin ja sen 600-800 asukastakin ovat joko ensimmäisen tai toisen sukupolven kiinalaisia. Jotakin-ei-niin-tavanomaista. 

Maistelimme kylän omien tee-viljelmien ihastuttavia tee-laatuja, nautimme maisemista ja söimme lounaaksi Yunnan-tyylistä kiinalaista ruokaa. Love it! Aivan loistava paikka vapaapäivän lepohetkelle! 

Kuningasjätkä.

Viikon leffa oli Markku Pölösen ohjaama Kuningasjätkä.

Suomi, jota ei enää ole. Tukkijoet ja jätkät, joita ei enää löydä mistään. Maaseutu, joka on tyhjentynyt. Linja-autot, jossa oli tunnelmaa (ja oksennuspussit).

Vähän sama fiilis kuin suomalaisia klassikkokirjoja lukiessa: Ymmärtää jotakin, mutta sittenkin jää ulkopuolinen tunne. Vieraus. Kurotan, mutta en tavoita. 

Ja kuitenkin jäin pohtimaan: Miksi jatkuvasti vieläkin törmään tiettyihin maaseutusuomen jäännöksiin, jotka eivät rehellisesti sanottuna oikein istu hyvin nykykulttuuriin ja -elämänmenoon, mutta niitä tiettyjä juttuja yritetään vaan väkisin sorvata, koska siinä oli sitä jotakin.

Mitä se oli?

Päivän inspiraatio.

Käsienpesua elefantin kanssa. 

Pääsiäinen on keltainen.

Tämä viikko on ollut h-i-e-m-a-n kiireinen. Kaiken keskellä olen kuitenkin miettinyt sitä, kuinka pääsiäinen julistaa armoa ja ylösnousemuksen toivoa. Eikä ainostaan toivoa tuonpuoleisesta, vaan toivoa ihan tähän hetkeen ja näihin elämäntilanteisiin. Kunpa vaan aina osaisikin keskittyä oleelliseen, nostaa katseensa ylös ja nähdä vuorien taakse, eikä jäädä paikalleen tuijottamaan sitä mutaa, joka lilluu jalkojen alla. Se ei upota.