Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas.

Kuva täältä.

Meille on muodostunut joulukuiseksi perinteeksi "Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas". Siksi olikin niin riemastuttavaa, että tuo E.T.A. Hoffmannin satua mukaileva, Toer van Schaykin ja Wayne Eaglingin baletti tuli tänä vuonna kansallisbaletin ohjelmistoon. Vietimme siis kulttuuri-iltaman Helsingissä.

Tunnelma oli sykähdyttävä, kun orkesteri alkoi soittaa Pjotr Tsaikovskin musiikkia ja esirippu aukesi. Aivan mieletön lavastus: talvinen kaupunki, talo jäätyneen kanavan vieressä... kuutamossa luistelijoita ja joulupakettien viejiä. Ja lunta satoi hiljalleen taivaalta. 

Tarina oli erilainen kuin mihin olin tottunut. Se oli oikeastaan boonusta, sillä jännitys pysyi yllä, kun ei voinut tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Hienoa oli myös se, että baletti oli toteutettu yhdessä lasten kanssa - lapsien osuus oli mielestäni onnistunut hyvin.

Lumihiutaleiden valssi oli sykähdyttävä ja pääparin suuri grand pas de deux oli elegantisti tanssittu. Sykähdyttävä.

Taianomainen tunnelma säilyi vielä kauan sen jälkeen, kun esitys oli päättynyt.  

Kiitos kansallisooppera ihanasta jouluisesta baletista!