Sade ropisee teltan kattoon. Ulkona välkkyvät salamat.
Juuri ja juuri ehdimme suojaan rannalta, kun mereltä nousi myräkkä.
Makuupussin lämmössä silmät alkavat lurpsahtelemaan kiinni.
Kesäyö saaressa.
Kuinka kauan siitä onkaan, kun olen viimeksi yöpynyt teltassa? Ehkä jopa 17 vuotta. Iäisyys. Miten olinkaan unohtanut sen, kuinka ihana on illalla käpertyä lämpimään makuupussiin, nukkua raikkaassa kesäyön viileydessä ja herätä aamulla suloiseen lintujen lauluun? Kuin askeleen lähempänä luontoa. - Tai ehkä juuri sitä.
Telttailu oli (ja siis on) mun kesän "mitä haluaisin tänä kesänä tehdä"-listalla :) vielä en oo sitä toteuttanut, ehkä tää hiukan sateinen kesä ei oo siihen rohkaissut. Mutta olipa kiva lukea tämä!
VastaaPoistaP