Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaamo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaamo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. marraskuuta 2016

Neulottu suoja tabletille.


Lanka: Novita Luxus,  Eco & organic
Puikot ja virkkuukoukku: 3
50 silmukkaa. Neulottu suljettuna helmineuleena (oikein-nurin).
Viimeistely virkkaamalla puolipylväillä pitsiä.
Puinen nappi.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Vuorten juurella.

Aurinko tuli viimein esiin ja saimme kesän. Yksitoista kuvaa täältä:

1. Bialetti pelastaa päivän silloin kun oma kahvinkeitin on tuhansien kilometrien päässä.

2. Coolein postilaatikko ikinä. Vielä hauskempaa on se, että pihassa on muitakin juttuja samaa teemaa. On aina hauska nähdä, kun jotkut "sisustaa" persoonallisesti...

3. & 4. Viikonlopun kokkaukset sujuivat Jamie Oliverin resepteillä. Miten siinä tulikaan sellainen olo, että Jamie tykkää kalan ja kinkun yhdistelmästä... kuten: 
turskaa ja pancettaa
kampasimpukoita ja prosciuttoa
lohta ja prosciuttoa

5. Kroketti kuuluu aurinkoiseen päivään.

6. Oranssi lanka, jonka löysin kirpputorilta 50 centillä, riitti juuri ja juuri virkkuutyöhöni. Näette sitten syksyllä työn valmiina...

7. Summer Road. Voisiko olla parempaa nimeä?

8. Vaahtokarkit nuotiolla.

9. Karhuvaara.

10. Vuoret ja lumihuiput.

11. White house = ihana viikonloppu.






 


maanantai 14. maaliskuuta 2011

Pikkupeitto.


Niin siinä taas kävi. Klassisesti. Tästä alkaa tulla tapa. 'Kevät' -torkkupeitto joutui uudelleenarvioinnin kohteeksi siinä vaiheessa, kun huomasin, ettei vihreä lankani riitä ja että se kuuluu niihin lankoihin, jotka Novita on poistanut tuotannosta. Koska minulle kävi vähän samalla tavalla viime kesänä Suomessa, päätin heti muuttaa tavoitetta. Varastoon jäi vielä joitakin valmiita neliöitä, mutta tästä torkkupeitosta tuli vauvanpeitto. Minusta tulee kyllä täti elokuussa, mutta nähtäväksi jää, onko se tyttö vai poika. Jokatapauksessa, minulla on hyvä mieli siitä, että sain yhden käsityöprojektin valmiiksi. Samoin minulla on varastossa valmiina vauvanpeitto tuleville tyttölapsen vanhemmille ;)


keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Huovutettuja tähtiä ja lumihiutaleita.

 

Sain ystävältäni Novitan valkoisia huovutuslankoja ja virkkuukoukun no. 8. 
Hetken inspiraatiosta kokeilin virkata jouluisia tähtiä ja lumihiutaleita. Tähden ohje löytyi viimevuotisesta joululehdestä ja lumihiutaleen ohjeen  klikkaisin täältä (- rullaa vähän ylöspäin. Samoilta sivuilta voit löytää muitakin jouluaskarteluvinkkejä.). Ohjeet eivät todellakaan olleet tarkoitettuja huovutettaviksi, mutta niin siinä vain kävi, että kun olin pessyt 40 kirjopyykissä löllyvät lumihiutaleeni, huopuivat ne kauniin kiinteiksi... Pingotin ne märkänä muotoonsa nuppineulojen avulla silityslaudalle ja kohtahan ne jo kuivuivat ja olivat valmiita ikkunaan kiinnitettäviksi! 

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Torkkupeitto "KESÄ".





Mulla on siis työnalla perinteisellä isoäidin neliömallilla tehdyt torkkupeitot.... vuodenaikasarja, jossa jokainen vuodenaika saa oman nimikkopeitteensä. KESÄ valmistui Suomessa kesälomalla. Itse asiassa tänä kesänä lähinnä viimeistelin sitä, koska suurimmaksi osaksi olin virkannut sitä kaksi vuotta sitten kesällä, koska oltiin silloin koko kesä Suomessa äidin yhden akuutin sairaalajakson takia. Sairaalakäynneillä, puistonpenkillä, kotona sohvalla --ja oikeastaan missä vaan on helppo ottaa virkkuukoukku ja lankakerä esiin ja virkata pieniä neliöitä. Välietappeja syntyy koko ajan eikä tarvitse jännittää kuukausia, että alkaa hahmottaan kokonaisuutta...


KESÄ on sinisävyinen, koska lapsesta asti mulle on kesässä ollut yksi oleellisin elementti vesi. Suomen kesään ja järviin liittyy paljon muistoja ja tunnetta. Saatettiin käydä uimassa monta kertaa päivässä, en edes muista minkä ikäisenä opin uimaan - varhain se oli. Niin ja onhan mustikatkin sinisiä ;) Tämä kesä oli Suomessa yksi täydellisimmistä juuri siksi, että uitiin melkein joka päivä ja syötiin mielinmäärin tuoreita marjoja. 






Myös virkkaukseen liittyy paljon muistoja. (Perfektionisti)mummoni opetti mut virkkaamaan varmaan jo ennen kouluunmenoa. Itse vaan en todellakaan ole pikkutarkka vaan enemmänkin suurpiirteinen, ja ihmetellen ihastelenkin, kuinka mummo ei ikinä niuhottanut epätarkkuudestani, vain sain tehdä mitä huvitti ja millä langoilla tykkäsin. Virkkaaminen nousee siis rentouttavista muistoista, tekemisen olemattomasta pakosta. Virkkaaminen ja käsityöt yleensäkin edustavat jotakin kivaa puuhastelua, jossa tulee esiin oma kädenjälki.