lauantai 20. syyskuuta 2014

Edelleen Julia Childin lumoissa.


Jo muutama vuosi sitten alkanut lumoni Julia Childin resepteihin ja ranskalaiseen ruokaan ei ole laantunut. Päinvastoin. Välillä vaan rima hurahti liian korkeaksi ja piti vähän tiputella sitä alas. Tällä viikolla sitten opettelin tekemään klassisen ranskalaisen lihapadan, Boeuf bourguignon. Ja siinä samalla opettelin sekä kuullottamaan oikeaoppisesti herkkusieniä että valmistamaan ruskeaksi haudutettuja pikkusipuleita. 

Menu:
*
Kampasimpukat salaattipedillä
*
Boeuf Bourguignon
perunat
*
Omenaherkku
*

Oh. Herkullista. Ja niin palkitsevaa. 

Siis totuushan on se, etten ollut eläissäni valmistanut minkäänsorttista lihapataa. Viime vuosien aikana myös perunoiden keittelykerrat voisi laskea yhden käden sormilla. Siis ihan Aasiassa elämisestä johtuen. No, nyt ollaan Suomessa ja nautitaan syksyn antimista ja testaillaan reseptejä... melkein uskaltaisin jopa kutsua ruokavieraita testi-illallisille, kunhan he lupaisivat olla armollisia ;)

Tervetuloa!



torstai 18. syyskuuta 2014

Lukukokemus: John Steinbeck. (No.2)


Käsi ylös: Onko kellään ikinä sellaista tunnetta, että kirjan lukeminen jännittää niin paljon, ettei uskalla tarttua siihen? 

Siis en tarkoita pelotus-jännitystä, vaan sellaista jännistystä siitä, mitä päähenkilöille tapahtuu (kun aavistaa, ettei kaikki mene ihan putkeen) ja sitten jännittää lukea sitä. Myötähäpeä tai ainakin myötäeläminen? 

Olin ainakin kuukauden lukematta kirjaa heti ensimmäisten sivujen jälkeen, kun minulle syntyi aavistus siitä, minkä käänteen juoni tulisi ottamaan. En vain pystynyt lukemaan eteenpäin, vaikka tarina on itsessään mielettömän mukaansatempaava ja teos lyhyt. 

Kesän alussa innostuin Steinbeckistä ja menin etsimään hänen tuotantoaan lisää kirjastosta. En vieläkään saanut käsiini klassikko-listalla olevaa teosta nimeltä "Helmi", mutta löysin hyllystä kirjan, jonka avulla Steinbeck teki läpimurron ja hänestä tuli laakista yksi Amerikan luetuimpia kirjailijoita. Eli kyseessä oli 1937 julkaistu Hiiriä ja ihmisiä. 

"The best laid schemes of mice and men
Often go awry."

"Kaikki hiirten ja ihmisten hyvinkin suunnitellut jutut 
menevät usein pieleen."
-Robert Burns-

... ja pieleenhän moni asia kirjassa menee. 
Suosittelen.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014


Tämän kesän ehdottomasti paras ekotekoni oli kompostin hankkiminen. kekkilän puutarha-ja-mokkikompostori on pienen ja näppärän oloinen, mutta vetää sisälleen yli 300 litraa. Sen saa sijoitettua melkein mihin vaan ja sinne saa sekä pihan että mökkikeittiön maatuvat jätteet. Kätevä nimenomaan maalla, missä normaali jätehuolto ei pelaa.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Viikonloppu kuvina ja sanoina.



Aamulla oli aivan tyyntä. 
Jostakin kaukaa, 
usvan takaa 
kaikui laulujoutsenten huuto. 
Ehkä nekin olivat lähtöpuuhissa?
Niin monet olivat jo lähteneet,
jopa kesän vakioystäväni hirvilintu.

Aamuauringon alettua lämmittää ilmaa halkoi 
palokärjen kimakka ääni ja rummutus.
Siinä me olimme kahden, minä 
seistä töllöttelin hiekkatiellä kun palokärki hakkasi
 koivun runkoa. 
Kohta se kyllästyi ja jatkoi matkaa.
Mutta seuraavana aamuna kohtasimme jälleen. 

Kirkas syystaivas. 
Mättäillä poimimista odottamassa 
puolukat ja sienet. 
Puista koivut olivat jo päättäneet luopua kesän vihreydestä
ja vaihtaa itselleen
keltaisen väriasun.




maanantai 15. syyskuuta 2014

Keittohaaste.


Oh, joskus sitä pää tulvii ideoita ruuanlaittoa varten, mutta toisinaan sitä vaan pää lyö tyhjää. Siis varsinkin arjen keskellä, kun keskittyy kaikkeen muuhun kuin syömiseen. Osittain siitä syystä (sekä kirpeiden syysilmojen houkuttelemana) päätin haastaa itseni 10 x KEITTOA HAASTEELLA. Eli käytännössä tavoitteenani on valmistaa kymmenen hyvänmakuista, terveellistä ja hyvää oloa tuovaa keittoa. Mieluiten ne saisi olla joko kasvis- tai kalakeittoja, sillä niihin ruoka-aineisiin haluaisin panostaa tänä syksynä. 

Tänään aloitin valmistamalla punaisista linsseistä keiton, johon hauduttelin kylkiäisiksi sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa ja porkkanaa. Makua keitto sai yrteistä: oreganosta, timjamista ja lopuksi myös tuoreesta korianterista. Ei tainnut olla ihan tavallinen yrttien liitto, mutta yhtäkkiä vaan mieleni teki nyppiä muutama korianterin lehti keittoa maustamaan. 

Yhtä kaikki, keitto maistui hyvältä. Ja minulle tuli hyvä mieli. Ja kuin bonukseksi ulkona paistoi aurinko ja ilma oli mitä kaunein. 

Kivaa alkanutta viikkoa sinulle!!!

Ja PS: otan vastaan keittovinkkejä ;)

torstai 4. syyskuuta 2014

Päivän Inspiraatio: Japani.


Pääsin lauantaina osallistumaan japanilaiseen teeseremoniaan. Olisi hienoa itsekin oppia valmistamaan yhtä hyvää vihreää teetä. Samoin haaveilen siitä, että minulla olisi mahdollisuus opetella tekemään erilaisia aasialaistyylisiä kukka-asetelmia. Huomaan nauttivani japanilaisesta estetiikasta. 

Tänään olen myös mietiskellyt ystäväni FB:ssä julkaisemaa siteerausta Peter Halldorfilta: 

"Juuri tämä on myös vanhan kreikkalaisen harjoitusta tarkoittavan askeesi-sanan merkitys: on rajoitettava elämäänsä voidakseen laajentaa sitä."

Niin, nykyisin elämän omaehtoinen rajoittaminen erilaisilla osa-alueilla ei ole ehkä kovin trendikästä, vai onko? Onko elämäntyylissä ja vallalla olevassa kulttuurissa havaittavissa vapaaehtoista rajoittamista vai enemmänkin pakonomaista olosuhteisiin sopeutumista? Millaisissa asioissa olisi hyvä rajoittaa?