Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen ihana Pasha.


Nyt kun pääsiäispyhät ovat takana, haluan vielä kiitollisena todeta, että on hieno asua maassa, jossa kalenterissa näkyy kristillinen perinne ja keskellä kevättä on monta virallista vapaapäivää pääsiäisen kunniaksi. Minulle pääsiäisessä on merkittävintä juhlan ydinsanoma: "Kristus on ylösnoussut. Jumala valmisti meille pääsiäislampaan, täydellisen uhrin syntiemme sovitukseksi, jotta meillä olisi rauha Jumalan kanssa. Jumala antoi kaikkensa meidän edestämme." Tämän sanoman äärelle on hieno pysähtyä kesken kevään kiireiden... antaa itselleen aikaa ja pohtia oman elämänsä ankkureita. Sitten jaksaa taas porhaltaa arjessa kun omassa sisimmässä on rauha.  

Sitten on tietysti kiva viettää aikaa läheisten kanssa ja syödä hyvää ruokaa. Meillä on traditiona kokoontua sisarusten kanssa yhteiselle pääsiäisaterialle, ja tällä kertaa se oli nuoremman veljeni luona sunnuntaina. Oli ihana istua valmiiseen pöytään ja nauttia siitä, että joku oli valmistanut erilaisia herkkuja! Muina päiviä menin vähän fiiliksen mukaan ja testailin erilaisia lammaspatoja sekä tietysti pashaa - ostinhan vihdoin ja viimein itselleni pasha-muotin ja sitä piti päästä testaamaan. Tykkään ajatuksesta, että myös pöydän ruoka omalla tavallaan symboloi juhlan teemaa. Pasha-muotin Kristuksen symbolit tuovat minusta hienon jatkumon lammas-ateriasta jälkiruokaan. Muotin mukana tuli perinteisen pashan resepti ja ainakin minä tykkäsin siitä:

PERINTEINEN PASHA

100g voita 
3/4 dl sokeria
250 g rahkaa
1 muna
3/4 dl kermaa
1/4 sitruunan mehua
1 tl vaniljasokeria
1,5 rkl mantelirouhetta
1,5 rkl rusinoita

1- Liota pasha-muottia 15 minuuttia ennen käyttöä.

2- Valmista pashaseos: Hiero voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää rahka, muna, mausteet ja vaahdoksi vatkattu kerma. 

3- Vuoraa muotti harsolla ja kaada seos valumaan muutamaksi tunniksi muottiin. 

4- Kumoa pasha tarjoiluvadille ja koristele (hedelmät on hyviä... mulla oli tällä kertaa suklaisia halvoja ja nekin kävi hyvin.)






lauantai 7. huhtikuuta 2012

Pääsiäinen on keltainen.

Tämä viikko on ollut h-i-e-m-a-n kiireinen. Kaiken keskellä olen kuitenkin miettinyt sitä, kuinka pääsiäinen julistaa armoa ja ylösnousemuksen toivoa. Eikä ainostaan toivoa tuonpuoleisesta, vaan toivoa ihan tähän hetkeen ja näihin elämäntilanteisiin. Kunpa vaan aina osaisikin keskittyä oleelliseen, nostaa katseensa ylös ja nähdä vuorien taakse, eikä jäädä paikalleen tuijottamaan sitä mutaa, joka lilluu jalkojen alla. Se ei upota.  






sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Ihanaa pääsiäistä!

Hei kaikki!
Ja ihanaa pääsiäistä!
Meillä on ollut viikonloppuna paljon vieraita, monta mukavaa juttua: hyvää ruokaa ja vaikka mitä. 
Niin paljon kaikenlaista, että olen vähän pitänyt taukoa netistä... Mutta olette mielessäni ja toivon, että nautitte ja iloitsette pääsiäisen sanomasta!

Ruut

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Lent. Paastonaika.


Sanottakoon tähän alkuun, etten ole mikään vannoutunut kirkkokalenterin seuraaja. Olen kuitenkin tullut tässä pikkuhiljaa siihen päätelmään, että on viisautta jaksottaa elämänsä erilaisiin  kausiin (englanninkielinen sana 'season' kuvaa tätä ajatusta mielestäni parhaiten). Suomessa neljä vuodenaikaa luonnollisesti jaksottavat ja rytmittävät elämää, mutta silti arki näyttää yllättävän nopeasti muuttuvan oravanpyöräksi ja vuodet vierähtävät ohi huomaamatta. Mielestäni asia on vielä ajankohtaisempi täällä Aasiassa, missä on kolme vuodenaikaa - kuuma, kuumempi ja kuumin - eivät eroa toisistaan mitenkään mullistavasti, eikä luontaista rytmiä näytä syntyvän ellei sitä tee itse.

Viime keskiviikkona alkoi siis perinteisen kirkkojen kalenterien mukaan paastonaika: 7 viikkoa eli 40 arkipäivää aina pääsiäiseen asti. Paastonajan sanoma on vastakohtainen adventin juhlimiseen ja yltäkylläiseen iloitsemiseen: Painopiste on hengellisen elämän uudistumisessa. Katse siis kiinnittyy omaan sisimpään, nöyrtymiseen Jumalan kasvojen edessä sekä Jumalan rakkauden ja pyhyyden mietiskelyyn ja vastaanottamiseen.

Paastonaika kutsuu rehelliseen itsetutkiskeluun ja itsekuriin. Toteuttipa sen millä tavalla hyvänsä. Kyse on omasta sisimmästä, ei toisista ihmisistä tai kilpailusta toisten kanssa. 

Minulla on ystäviä, jotka pidättäytyvät joistakin ruuista paastonaikana. Samoin on niitä, jotka haluavat keskittyä olemaan parempia puolisoita/vanhempia/ihmisiä. Toiset yksinkertaistavat elämäntapojaan (ruokatottumukset tai sosiaalinen media) ja tavoittelevat vastuullisempaa elämäntapaa. Mielenmuutos on avaisana.  

Paasto ei taida olla kovin trendikästä tänä päivänä. Minä otan tämän ajanjakson kuitenkin vastaan ja olen jo valinnut teeman, jota pohdiskelen ja prosessoin. Kaipaan mielenmuutosta ja odotan sitä, miten tulevat viikon muokkaavat sisäistä maailmaani. 

Mielenkiintoista olisi kuulla mielipiteitä siitä, onko teidän mielestänne hyvä jaksottaa elämää erilaisiin kausiin, ja jos on, miten teette sen?