sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Les Misérables


Viikon leffa oli Les Misérables, 2012 musikaalinen draama. Leffa perustuu Victor Hugon kirjaan ja tarina sijoittuu 1800-luvun Ranskaan. Kirja on yhä-pitenevällä-kirjalistallani, mutta en ole ennättänyt sitä vielä lukemaan. En oikein tiennyt mitä odottaa leffalta, ja rehellisesti sanottuna musikaalit ovat toisinaan hieman arveluttavia... mutta: Leffa oli loistava ja kirjan lukeminen tulee varmasti myös olemaan sitä!

lauantai 11. toukokuuta 2013

Lukukokemus: Lean In.


Jos joku olisi kysynyt minulta vielä kuukausi sitten, tiedänkö kuka Sheryl Sandberg on, olisin todellakin vastannut, että en. Enkä rehellisesti ole varma, muistanko hänen nimeään enää vuoden kuluttuakaan, ihan vaan huonosta nimimuististani johtuen...

Joillekin toisille Facebookin johtoon kuuluvan naisen nimi on itsestäänselvyys. Samoin se, että 2012 Time-lehti nimesi hänet 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Ja ilmiselvästi hänen TEDtalkinsa on aiheuttanut jos jonkinmoista kuhinaa. 

Kuten jo ehkä tiedättekin, minulla on tapana kävellä toisinaan kirjakauppaan ja seurata, mitä kirjoja nostetaan esiin ja mikä näyttää olevan uusin puheenaihe. Sherylin kirja "Lean In. Women, Work, and the Will to Lead." ei todellakaan houkutellut minua nimellään, mutta kun huomasin, kuinka keskeisellä sijalla kirja oli näytehyllyllä, ja että kirjoittaja työskenteli Facebookissa, totesin, että haluan tietää mitä sanottavaa hänellä on. 

Ja kirja olikin mielenkiintoinen puheenvuoro. Sandberg nostaa esiin gender-oletuksia ja kuinka ne vaikuttavat joka päivä arjen työelämässä. Mielestäni hän toi esiin myös mielenkiintoisia tarinoita Googlen ja Facebookin työelämästä ja siitä, kuinka siellä työyhteisöt ovat konkreettisella tavalla pyrkineet kehittämään työyhteisöä avoimemmaksi ja toimivammaksi. Siis muissakin kuin genderiin liittyvissä asioissa. Hyödyllisiä vinkkejä ja mielenkiintoisia näkökulmia avaavia tutkimuksia. 

Yksi mielenkiintoisen pohdinnan aiheen muodostavat tutkimustulokset, joiden mukaan menestyneisiin naisiin suhtaudutaan negatiivisemmin kuin menestyneihin miehiin. Tähän liittyy Heidi/Howard -tutkimus (jossa täysin sama CV sai aikaan Heidi-nimellä negatiivisemman vaikutelman kuin Howard nimellä. Ihan koska sosiaalipsykologisesti stereotypiamme genderistä/kansallisuudesta/iästä ohjaavat meidän asennoitumistamme ihmisiin. Tässä tutkimuksessa CV toteutti mies-stereotypiaa ja loi Howardille plussaa) sekä Stanfordin yliopiston johtajuus ja organisaatiopintojen professorin Deborah Gruenfeldin tutkimustulokset, joiden mukaan:
"Our entrenched cultural ideas associate men with leadership qualities and women with nurturing qualities and put women in a double bind. We believe not only that women are nurturing, but that they should be nurturing above all else. When a women does anything that signals she might not be nice first and foremost, it creates a negative impression and makes us uncomfortable."  

Ja onko tämä tutkimus oikeastaan mikään yllätys: Hoivaaminen sopii naisille. Ja me kaikki odotamme sitä naisilta. Jopa niin paljon, että on niitäkin, jotka taistelevat sen puolesta, että naiset eivät edustaisi mitään muuta kuin hoivaamista: 1970-luvulta lähtien sosiaalipsykologit ovat puhuneet "kuningatarmehiläis-ilmiöstä", johon ilmiönä kuuluu osaltaan se, että yhteisössä kuningatarmehiläisnainen saa palkkiota siitä, että hän pitää yllä vallitsevaa sosiaalista normistoa eikä nosta toisia naisia esiin. 

Minulle henkilökohtaisesti Sherylin näkökulma mentoriin ja mentoroitavaan ja mitä-kaikkea-tähän-suhteeseen-pitäisi-kuulua oli paljon järkeenkäyvämpi kuin moni aiemmin kuulemani/lukemani selitys. Ehkä kirjan suurimpia ahaa-elämyksiä. 

Kirjassa oli myös hyödyllisiä vinkkejä parempaan kommunikointiin ja seuraavaksi aionkin etsiä käsiini Fred Kofmanin kirjan "Conscious Business."

On ihmisiä, jotka ajattelivat (ja sanoivat sen ääneenkin) että Sandbergin ei olisi ikinä pitänyt nostaa esiin genderiin liittyviä puheenaiheita työpaikalla, koska tekemällä niin hän riskeeraisi oman menestyksekkään uransa. On totta, että kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa gender-aiheet eivät ole relevantteja eikä niitä pitäisi aina nostaa esiin... mutta täytyy myöntää, että mikäli keskustelukulttuuri perustuu siihen, että joistakin aiheista ei voi puhua asiallisesti ilman negatiivisen stigman pelkoa, keskustelukulttuurissa on jotakin vikaa. 

Vai mitä mieltä olet?


maanantai 6. toukokuuta 2013

Linssikeitot vertailussa.



Viime kesänä lomalla päätin keskittyä yhteen uuteen asiaan, johon olin halunnut tutustua, mutta mihin ei työarjessa ollut nähtävästi riittänyt rahkeet. Tällä kertaa tämä tarkoitti linssien ja papujen lisäämistä ruokavalioon, joka ei hyvistä aikomuksista huolimatta näyttänyt sujuvan automaationa, koska minulla ei ole ollut perinnettä papuruokavaliosta eikä näinollen reseptejä tai tottumusta kerätä tarvittavia aineita kaupasta mukaani. 

Keräsin siis netistä monia reseptejä testattavaksi, mutta käytännössä jämähdin kahteen. Ja ne onkin hyviä. Ja mikä parasta: näin kuukausien jälkeen huomaan, että saavutin tavoitteeni ja linssikeitot pääsivät osaksi arjen ruokavaliotani. Tästä on hyvä jatkaa ja suunnitella uusia aluevaltauksia...



1. Ensimmäisen linssikeiton reseptin bongasin Pastanjauhantaa-blogista: linssi-kesäkurpitsakeitto on curryinen ja tuo mieleen Intian. Henry tykkäsi tästä ja tätä syötiin viime kesänä paljon.


Linssi-kesäkurpitsakeitto


1,5 dl punaisia linssejä
2 kesäkurpitsaa
1 sipuli
pari valkosipulinkynttä
kasvisliemikuutio/-jauhetta/-fondia
kurkumaa
garam masalaa
mustapippuria
tilkka öljyä
n. 1 litra vettä
(suolaa, jos kuutioista ei irtoa tarpeeksi)

Kuutioi kesäkurpitsat, pilko sipuli ja valkosipuli. Paistele hetki kasviksia ja linssejä öljytilkassa, lisää sitten vettä. Jottei keitosta tule liian vetistä, voit laittaa ensin vaikkapa n. 7 dl vettä ja lisätä sitten, kun linssit kypsyvät ja keitto sakenee.
Kun vesi kiehuu, lisää kasvisliemikuutio (tai vastaavasti -jauhetta) sekä mausteet. Kukaan ei estä lisäämästä myös esim. chiliä ja/tai currya, jos mieli tekee ja kaapista löytyy.
Keittele 20-30 minuuttia niin, että linssit alkavat hieman soseutua ja kesäkurpitsat ovat kypsiä. (Tässä vaiheessa huomaa, jos kuutiokoko oli liian suuri. Asialle on myöhäistä tehdä mitään, joten jatka vain keittämistä, kunnet kurpitsat pehmenevät. Seuraavalla kerralla tiedät paremmin.) Lisää vettä, jos on tarvis. Maistele ja säädä mausteet kohdalleen.




2. Seuraavaksi kokeilukeittiöön pääsi Hesarin punainen linssikeitto. Muokkailin alkuperäistä reseptiä hieman ja siitä on tullut itseasiassa tämänhetkinen suosikkini. Sopivan kirpakka!

Punainen linssikeitto

3 dl punaisia linssejä
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä paprika
1 punainen/keltainen paprika
2 pientä chilipalkoa
2 rkl öljyä
1 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
400 g tomaattimurskaa
1 limen mehu
soijakastiketta
tuoretta korianteria


1. Kuullota kattilassa öljyssä hienonnettu valkosipuli, pilkottu sipuli, paprikat ja chilit.
2. Sekoita joukkoon huuhdotut linssit.
3. Lisää joukkoon vesi, liemikuutiot, tomaattimurska ja kasvisliemikuutiot.
4. Keitä noin 10 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä.
5. Mausta soijalla, limen mehulla ja korianterilla. Tarkista maku. Jos maku tarvitsee pyöristystä, lisää ripaus sokeria.


ELÄKÖÖN ARKIRUOKA!







sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Leppoisa sunnuntai.


Toisinaan on hyvä viettää sellaisia päiviä, jolloin on lupa ottaa päiväunet. Kuten tänään.



PS. Kuva sivulta thevirtualtypewriter

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Oliko tänään vappu?


Oliko tänään vappu?

Sanat riehakkuus, railakkuus ja juhliminen eivät ainakaan itseni kohdalla taida kuulua tämän päivän kertomukseen. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että tässä päivässä olisi jotain vikaa. Ei ole. 

Sattui vaan niin että meillä on menossa tässä kaikenlaista. Kuten että eilen olin kuuntelemassa eri Aasian maista olevien johtajien näkemyksiä nykyhetkestä. Se oli niin mielenkiintoista, etten lainkaan muistanut, että vapunaattoon kuuluisi joitakin traditioita. Ja tänään laskeskelin, että kätevintä olisi jos saisin hoidettua hoitakin paperitöitä pois alta, varsinkin kun Henrykin on töissä aamusta iltaan. Eikä missään edes näy vappuilmapalloja taikka mitään muuta vappukrääsää. 

Täällä tällä päivällä ei ole sellaista juhlimisperinnettä kuin Suomessa, joten en kokenut mitenkään välttämättömäksi pinnistää ja puristaa juhlaa, joka on muutenkin mielestäni ehkä hieman överiksi mennyt. Vapaus vallitkoon ;)

Ja leppoisastihan tämä päivä onkin sujunut tähän asti. Olen muun muassa nauttinut jasmiinilla maustettua valkoista teetä ja inspiroitunut valokuvakuvakirjasta "Suomalaista elämäntapaa etsimässä." Ingalill Snitt on onnistunut vangitsemaan kuviin sellaisia tunnelmia Suomesta, joihin jään mielelläni oleilemaan.  

Toivottavasti sinullakin on juuri sellainen vappu, jonka koet rentouttavana ja voimia antavana arjen työn keskelle!