Neulottu suoja tabletille.

Lanka: Novita Luxus,  Eco & organic

Puikot ja virkkuukoukku: 3

50 silmukkaa. Neulottu suljettuna helmineuleena (oikein-nurin).

Viimeistely virkkaamalla puolipylväillä pitsiä.

Puinen nappi.

Kämmekkäät käsiä lämmittämään (ohje).

Minulla on mustat nahkahansikkaat, jotka ovat muuten loistavat, mutta Suomen pakkaskelillä ne saattavat olla liian kylmät (siis: aion käväistä Suomessa maaliskuussa ja otaksun pakkaskelejä...) Ratkaisin ongelman neulomalla mustat kämmekkäät, jotka voi kätevästi sujauttaa hansikkaiden päälle jos kylmyys yllättää.

Tämä ohje on kätevä ja sovellettava helposti eri kokoihin ja eri langoille, koska malli on jaollinen viidellä. Eli jos esimerkiksi haluaakin käyttää paksumpaa lankaa ja 4mm puikkoja, voisi 40 silmukkaa riittää hyvin. Minullahan ei ole tässä lankakauppoja lähellä, joten käyttelen projekteihini luovasti sitä mitä kaapista löytyy...

KÄMMEKKÄÄT NAISELLE

LANKA: Novitan Nalle  

PUIKOT: 3mm

KOKO: Naisen M-L

Luo yhteensä 45 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle. Neulo 1.krs neuleen alussa kahteen kertaan ja sen jälkeen toista 1-4 kerroksia koko mallikerran pituus (minulle tuli yhteensä 16 kuviota). Peukalokiila alkaa 8 kuvion jälkeen. Nämä kuvio-määrät ovat siis noin-arvioita ja riippuu paljolti siitä, kuinka pitkän varren haluat ja kuinka pitkät sormet sinulla on. 

1. KERROS:

*1 s nurin, 1 s kiertäen oikein (silmukka neulotaan takareunasta), 1 s nurin, 2 oikein*, toista *…* 

2. KERROS:

*1 s nurin, 1 s kiertäen oikein, 1 s nurin, 1 s oikein, langankierto, 1 s oikein (silmukkaluku lisääntyy)*, toista *…*

3. KERROS: 

*1 s nurin, 1 s kiertäen oikein, 1 s nurin, 3 s oikein*, toista *…*

4. KERROS:

*1 s nurin, 1 s kiertäen oikein, 1 s nurin, 3 s oikein, vedä näistä viimeksi oikein neulotuista silmukoista ensimmäinen silmukka kahden seuraavan silmukan yli (silmukkaluku vähenee)*, toista *…*

PEUKALOKIILA:

Lisää 1 s poimimalla silmukoiden välinen lanka vasemmalle puikolle ja neulomalla se kiertäen oikein. Neulo 1 s normaalisti oikein, ja lisää tämän jälkeen 1 uusi silmukka em. tavalla (lisätty 2 s, peukalokiilassa nyt yhteensä 3 s).  JATKA MALLINEULETTA NORMAALISTI ja lisää aina joka toisella kierroksella peukalokiilan kumpaankin reunaan 1s, kunnes peukalokiilassa on yhteensä 11 s. Siirrä ne seuraavalla kierroksella apulangalle. Lisää peukalokiilan kohdalle 1 uusi silmukka ja jatka muun osan neulomista pyörönä mallineuletta toistaen samaan tapaan kuten neuleen alussa.

Toista mallikertaa haluamasi pituus ja päättele silmukat. Poimi peukalokiilan silmukat apulangalta ja luo yläreunaan 2 uutta silmukkaa. Jaa nämä silmukat kolmelle puikolle ja neulo peukaloa haluamasi pituus. Päättele. 

TOISTETTAVA MALLIKERTA:

Vintage-neuletakki vauvalle.

Täällä jaoin teille ohjeen aina-oikein-neulottuun vauvan neuletakkiin. Neuloin toisenkin, sillä minusta tuli vielä tyttövauvankin täti tänä talvena. Tämä Vintage-malli on kiva ja lämmittää mukavasti kylminä talvipäivinä!

Neuletakki vauvalle (ohje).

Aina-oikein-neulemalli on simppeliydessään ajaton. Ja neulominen sujuu senkummempia ajattelematta taksissa, lentokentällä ja vaikkapa illalla puolinukuksissa telkkaria katsoessa (eli arjessa). Malli sopii myös aloittelijalle, koska vauvanvaatteet ovat ihanan pieniä ja valmistuvat suhteellisen nopeasti... eikä tässä ohjeessa tarvitse opetella monimutkaisia tekniikoita. Neuloin tämän takin suvun uusimmalle tulokkaalle. Alla ohje kuvan neuletakkiin. Samantapainen ohje löytyy myös novitaknits -sivustolta. 

Tarvitset: 

no 3 puikot 

no 3 virkkuukoukun

150g lankaa (pehmeää, vauvalle sopivaa)

6 nappia

Koko: 60 cm.

Neulo ainaoikein eli kaikki kerrokset oikein. 

Tee näin:

1- Neulo takakappale: Luo 60 silmukkaa ja neulo ainaoikeaa 25cm. Päättele silmukat. 

2- Neulo vasen etukappale: Luo 32 silmukkaa ja neulo ainaoikeaa, kunnes kappaleen korkeus on 20cm. Päättele kappaleen vasemmasta reunasta kaula-aukkoa varten joka 2.krs neljä kertaa seuraavasti:

1. päättele 8 silmukkaa

2. päättele 3 silmukkaa

3. päättele 1 silmukka

4. päättele 1 silmukka

Kun kappaleen korkeus on 25cm, päättele loput (eli olkapään 19 silmukkaa) kerralla.

3- Neulo oikea etukappale: Neulo vasemman etukappaleen peilikuvana.

4- Neulo Hihat x2: Luo 40 silmukkaa. Kun olet neulonut 10 cm aloita lisäykset: lisää molemmissa reunoissa 3 silmukan päässä reunasta aina yksi silmukka langankierrolla. Toista lisäykset aina 2cm välein kunnes työssä on 48 silmukkaa. Kun kappaleen korkeus on 19cm, päättele silmukat.

5- Viimeistely: Ompele olkasaumat yhteen. Kiinnitä hihat ja ompele hiha- sekä sivusaumat kerralla. Kostuta kappaleet ja höyrytä siltitysraudalla kevyesti muotoonsa. 

Virkkaa halutessasi pääntiehen ja helmaan koristereunus: virkkaa samaan silmukkaan *1ks + 2 kjs + 1ks*, tee 3 kiintosilmukkaa ja toista. 

Tee napinlävet virkaten niin, että merkitse tasaiset napinkohdat ja ompele napit kiinni neuleeseen. Virkkaa sitten toisen kappaleen reunaan nappien kohdalle napinlävet niin, että muuten virkkaat kiintosilmukoita, mutta napin kohdalla virkkaat ketjusilmukoista napin kokoon sopivan lenkin (esim. 3 silmukkaa). 

Neulontavinkki: Näin teet helposti siistit napinlävet.

Sain neulottua loppuun villatakin, jossa on söpö pilvenreunalla-kuvio. Positiivista tällä kertaa oli myös se, että kehittelin itselleni kunnollisen kehikon, jossa voin kostuttaa ja viimeistellä suuremmatkin käsityöt. Se onnistui helposti tekemällä raamit kapeasta listasta ja sitten vaan niittipyssyllä kankaan pingotus paikoilleen. 

Yksi neulontaan liittyvä yksityiskohta, mihin en ole ollut tyytyväinen, on ollut napinlävet. Onneksi löysin Youtubesta selkeän videon liittyen aiheeseen ja pääsin kehittämään napinläven neulonnan tekniikkaani. Suosittelen ;)

Neulojalle: raitojen saumat tasaisimmiksi.

Kun löysin IINUN BLOGISTA vinkin sille, miten neuloessa voisi saada raitojen vaihtumiskohdan tasaisemmaksi, mietin heti, milloin voisi opetella uutta taitoa käytännössä. Tilaisuus tuli, kun mies pyysi raitapipoa. Ei ihan ekalla kerralla tullut täydellistä jälkeä, mutta vähitellen sitä oppii ja jälki on jo parempi kuin se edelliset "porrasmaiset" värinvaihtumissaumat....

Eli tee näin:

Värien vaihtumiskohdassa neulotaan ensin yksi kerros uudella värillä ja seuraavalla kerroksella nostetaan edellisen kerroksen ensimmäinen silmukka puikolle uudestaan ja neulotaan yhteen kakkoskerroksen ensimmäisen silmukan kanssa. 

Tuhat langankiertoa.

Viimeinen joulupyhä tarkoittaa myös suomalaisessa jouluperinteessä myös lepohetken päättymistä ja arkeen palaamista. Jouluviikolla mieleni oli vielä levoton. Stressasin jopa Hesarissa ollutta asiantuntijan tekstiä siitä, kuinka onnistuneeseen lomaan kuuluu neljä vaihetta (jotka menivät jotakuinkin siten, että ensin irrottauduttiin ja pysähdyttiin, sitten rentouduttiin... ja lopun huipennuksena oli mahdollista saavuttaa luova uudelleenorientoituminen ja elämänhallinta, jonka kokemiseen ei siis tavallinen viikonloppu riitä). Olin varma, etten ehdi saavuttaa mitään vaihetta, kun mieli ei kyennyt asettumaan edes viideksi minuutiksi paikoilleen. Neulottuani yhden rivin piti jo tarkistaa kännykästä viestejä tai ainakin nettilehti. Yöpöydän romaaninkin etsin käsiini ja sitä onnistuin lukemaan yhden luvun. 

Hajanaista. 

Onneksi jossakin vaiheessa helpotti ja onnistuin pysähtymään ja kuuntelemaan itseäni. Ja olemaan rehellinen. Tein muun muassa päätöksen, että vaikka kuinka haluaisin lukea loppuun Viktor Hugon "Kurjat", se saa nyt siirtyä kirjahyllyyn odottamaan tulevia aikoja, sillä juuri nyt sen kurjuus ja melankolisuus ovat minulle auttamattomasti liikaa, enkä pysty uppoutumaan tarinaan. Tekee joskus tiukkaa jättää kesken jo-aloitettu-ja-arvotettu-projekti. Se kuitenkin kannattaa, sillä elämä ei ole suorittamista varten. 

Käsityösaralla voitti tuubi-kaulaliina. Sen kiitollisempaa neuletta ei ole olemassakaan: Tarvitset vain 5 puikot (pyöröpuikot ovat ergonomisimmat) ja 300g lankaa. Luo 34 silmukkaa ja neulo aina-oikein 175cm. Sitten vaan ompelet käsin kaulaliinan päät yhteen ja tuubihuivi on valmis. 

Tuhat langankiertoa auttoi. Mieli rauhoittui ja uusille ajatuksille syntyi tila olla olemassa. Lomaan kuului myös ruuanlaittoa, rakkaiden ihmisten tapaamista, luontoretkeilyä ja tulevan vuoden reflektointia. Mutta niistä sitten myöhemmin. Nyt menen nauttimaan tästä päivästä. 

Olisi kiva kuulla sinun oivalluksistasi.

Menneen talven lumia - ainakin melkein.

Täällä ei ole lunta. Ei sitten nimeksikään. Se on sekä hyvä että ei-niin-hyvä juttu.

Laukut on purettu ja työpöytäkin melkein järjestyksessä... oleellisimmat kuitenkin ensin, kuten tämäniltainen Tampere Filharmonian konsertti. Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. Konserttimestarina ja solistina Dennis Kim. Aivan loistavaa!!!

Käsityörintamalla on ollut hieman hiljaisempaa viime aikoina, kun en ole jaksanut raahata kutimia reissuissa mukana. Nyt tavoitteena on neuloa loppuun pari ihanaa juttua... ja kuin inspiraatioksi laitankin tähän viime syksynä neulomani 2-vuotiaan villatakin. Ohjeen ja langat hankin Kerä-lankakaupasta.

Onko kenelläkään muulla jokin käsityö kesken?

Kirjoneuleharjoitteita.

Jokaisella naisella on hyvä olla ainakin yhdet graafisen väriset villasukat... tuumin ja päätin harjoitella sorminäppäryyttäni kirjoneulekuvioissa. Siis kaiken tämän päätin jo viime syksynä ja eteninkin projektissani hyvää vauhtia, kunnes muut neuletyöt kiilasivat edelle ja lopulta sitten vielä jännetupin tulehdus pysäytti koko käsityöelämän hetkelliseksi. Nyt vasta sain kaivettua esiin keskeneräiseksi jääneet sydänsukkani ja jalat kiittävät lämmöstä ;)

Minulla on tavoitteissa neuloa itselleni pitkä villatakki, jossa on kirjoneulekuvioita. Sitä ennen haluaisin kuitenkin vielä harjaannuttaa taitojani... onko kellään mitään vinkkejä sen suhteen, että kirjoneuleesta tulisi taatusti tasaista eikä lanka vetäisi tai olisi liian löysä?

Loppiaispuuhia, keittiötouhuja jne.

Loppiainen on varma merkki siitä, että joulun juhlapyhien on aika siirtyä historiaan ja arki voi alkaa.

Olin aamulla jumalanpalveluksessa. Saarnan aihe ei kylläkään liittynyt itse loppiaisen tapahtumiin, mutta muuten se oli rohkaiseva. Puhuttiin asenteen merkityksestä elämässä. Vaikeissakin olosuhteissa ihminen voi välttää katkeruuden säilyttämällä kiitollisen mielen. Vai pitäisikö sanoa: päättämällä asennoitua kiitollisin mielin kaikkeen, mihin voi. Jälleen kerran nousi esiin se, että elämä on tässä ja nyt eikä sitten-joskus-jos-ja-kun. Moni haluaa tehdä kaikenlaista sitten-kun... varsinkin, kun puhutaan anteliaisuudesta, toisten palvelemisesta ja muista sellaisista asioista, jotka eivät välittömästi lisää itselle jotakin, sanotaan ne kuuluisat sitten-kun-lauseet. Siis monihan haluaa tehdä hyvää... sitten kun on itse ensin saanut paremman työpaikan/ostanut auton/muuttanut uuteen asuntoon jne. Mutta salaisuus onnelliseen elämään piilee siinä, että elipä millaisessa elämäntilanteessa hyvänsä, opettelee antamaan ja palvelemaan niillä resursseilla, joita itsellä on siinä hetkessä. Elämä on tässä ja nyt.

Koin saarnan rohkaisevana ja hyvänä tsemppauksena tämän vuoden aloitukseen.

Muuten päivä alkoi uneliaasti... tuntui vaikealta saada itseään edes sängystä ylös. Iltapäivän kahvihetken jälkeen päätin kuitenkin suunnata kulkuni keittiöön. Pakastimessani on ollut kokonainen kala, seabass, meriahven, joka on odottanut oikeaa hetkeä päästä uuniin - ensimmäistä kertaa elämässäni. Kulinaristiystäväni ovat usein kehuneet minulle simppeliä kalareseptiä: 

MERIAHVEN UUNISSA:

Fileerattu kala (nahka jäljellä) upotetaan merisuola-mustapippuriseokseen (vuu'assa) ja paistetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia. Suolakerros tiivistyy kalan päälle ja kala kypsyy meheväksi. Kun kala otetaan uunista pois, pitää heti siirtää varovasti ensin suolakerros pois, sitten nahka. Sitten siitä voikin otella haarukalla kalanpaloja annosta varten. 

Kaikista peloistani huolimatta kala onnistui loistavasti ja päiväunilta herännyt mieskin totesi, että tätä voisi syödä useamminkin. Samoin kuin sosekeittoa, jonka tein tällä kertaa kurpitsasta ja perunoista maustaen tuoreella inkiväärillä ja lorauksella kookosmaitoa. 

Aloittelin jo joulukoristeiden riisumistakin, mutta kun kerran innostuin keittiössä puuhailusta, päätin siirtää ne koristeet huomisen agendalle... Tänään sain aikaiseksi suursiivouksen jääkaappiin ja pakastimeen. Tuli mielettömän hyvä tunne, kun sain siivouksen päätökseen. Kaikki on järjestyksessä ja tietää, mitä kaapista löytyy.

Nyt kun pitkästä aikaa ehdin istumaan tässä koneella (ja käsi ei jostakin syystä vaivaa), esittelen samalla viime vuoden viimeiset käsityöt, jotka menivät joulupaketteihin. Niiden myötä toivottelen itse kullekin leppoisaa päivänjatkoa, inspiraatiota ja iloa.

1. Pikkutytöt saivat uudet säärystimet. 

2. Ashleigh sai piparireunaisen pipon, joka valmistui Muita ihania -blogin inspiroimana. Ohje löytyy täältä ja tuossa alla vielä suoraan sieltä sivuilta kopsattu ohje. Käytin vitosen puikkoja ja Kerästä ostamaani Extra Merino -lankaa kaksinkerroin. Tupsuun löytyy ohje vaikkapa täältä.

OHJE / PATTERN:

Tiheys: leveys 10cm = 15s

korkeus 10cm = 22krs

Luo 72 silmukkaa vitosen sukkapuikoille. Jaa silmukat neljälle puikolle ja neulo 2 o 2 n yhteensä 6 krs. Neulo sen jälkeen 11 krs sileää, jonka jälkeen tee piparireunakuvio:

1.krs: *3s pinkillä, 4s harmaalla, 2s pinkillä* ja toista koko krs.

2.krs: *2s pinkillä, 6s harmaalla, 1s pinkillä* ja toista koko krs.

3.-5.krs: *1s pinkillä, 8s harmaalla* ja toista koko krs.

Jonka jälkeen neulo harmaalla 17 krs. 

Tee päälakikavennukset niin, että neulo 10 silmukkaa ja neulo kaksi oikein yhteen, toista tämä kuusi kertaa ja seuraavilla kerroksilla teen kavennukset samoissa kohdissa, eli kavennuskohtia on yhteensä kuusi. Kun silmukoita on jäljellä sopivan vähän, katkaise lanka ja vedä loppujen silmukoiden läpi. 

Tee tupsu, kiinnitä se, päättele kaikki langat ja pistä pipo päähän ja lähe ulos! Eikäku välissä kannattaa kostuttaa ja kuivattaa pipo, muttei oo tietty pakko. 

-----

Lisää käsitöitä: kotelo iPadille.

Toinen käsityö, joka valmistui viime kuussa lahjaksi, oli kudottu iPad-kotelo. Otin hieman mallia haramisdesigns-mallista ja sovelsin. Olin ostanut kesällä Debbie Bliss : Bella -lankaa tamperelaisesta lankakauppa Kerästä ja harjoittelin pyöröpuikkojen käyttöä (toki puoliskot voi tehdä tavallisillakin puikoilla, silloin vaan tulee enemmän saumojen ompelua).

TARVIKKEET:

Lankaa (esim. Debbie Bless 11/2 kerää)

no. 4 pyöröpuikot

nappi

virkkuukoukku nappilenksun tekoon

neula viimeistelyyn

TEIN NÄIN:

1- loin 80 silmukkaa.

2- Yhden puolen kuvio:  3xOikein, 1xNurin, 4xO (=eka palmikko), 1xN, 4xO (=toka palmikko), 2xN, 1xO, 2xN, 4xO (=keskipalmikko), 2xN, 1xO, 2xN, 4xO (=neljäs palmikko), 1xN, 4xO (=vika palmikko), 1xN ja 3xO

Palmikon kiepsautus tehdään joka 4. kerros.

Kudoin 16 palmikkoa, jonka jälkeen resoria noin 3 cm niin että keskipalmikon kohdalle tuli tasainen paikka napille:

2xO, 6x (1xN, 1xO), 1xN, 2xO, 2xN, 4xO, 2xN, 2xO, 1xN, 6x(1xO, 1xN), 2xO

3- Viimeistelyt: sauman ompelu, napin paikalleen neulominen sekä napinlenksun virkkaaminen.

Mallista tulee venyvä. Silmukkamäärää on helppo testailla ja mukauttaa mieleisekseen esim. reunasilmukoita lisäämällä sovittelemalla iPadiin (jos talossa sattuu olemaan sellainen). 

Täällä jo pikkasen tullut sellainen tunne, että joulukuu ja joulu lähestyy... päässä pyörii paljon ideoita, mutta en tiedä mikä on fiksua toteuttaa ja mihin on aikaa. Katsotaan. Onko sinulla jokin suosikkikäsityö  joulunaikaan? Tai oletko saanut joskus omatekoisen joululahjan, joka oli ihana? 

Yksivuotiaalle neuletakki.

Lupasin täällä esitellä elokuun neuletuotoksiani. Eilen esittelinkin jo yhden ja tässä on toinen: Veljeni lapselle 1-vuotislahjaksi villatakki. Ihanan pehmeä ja lämpöinen - voisin ottaa itsellenikin samanlaisen (paitsi hieman suurempana)... Ohjeen tähän villatakkiin sain näiltä DROPSin sivuilta ja langat ostin Tampereen Lankaideasta. Ensimmäinen kerta, kun neuloin niinkin paksuilla puikoilla kuin no 8. Mielettömän kiitollista: valmista syntyy nopeasti! Samoin otin neuleen kanssa tekniikkahaasteen vastaan ja opettelin tekemään raglanhihat. Miten turhaan olenkaan pelännyt niitä vaikeiksi... senkunvaan luin huolella ohjeet ja sitten vielä katselin varmuudeksi tätä ohjevideota. 

PS. Kuten kuvan käärityistä hihoista näkyy, takki on jo ollut käytössä. Ja vaikka valitsin koon 12-18kk, on siinä sirpakalle tytölle vielä kasvamista....

Neulehaalari vauvalle.

Ensimmäinen ikinä neulomani vauvanhaalari oli yksi elokuun projekteistani. Nyt se on matkalla postissa kohti Kanadaa, koska sen tarkoitus on juhlistaa elokuussa syntynyttä pikku-prinsessaa. Ohje haalariin löytyi kevään Kotiliedestä (muistaakseni no 10) ja käytin vauvoille tarkoitettua villalankaa, joka oli sekä mielettömän pehmeää, mutta samalla konepestävää. Jotakin samanlaista voisin ottaa omaa ihoanikin vasten! 

Haalarin neulominen sisälsi monta vaihetta, joita opettelin ja harjoittelin uudelleen vuosien jälkeen. Siinä oli myös virkattuja yksityiskohtia. Ja käytin elämäni ensimmäisen kerran pyöröpuikkoja. Pari kertaa ehdin jo ajattelemaan, että aloitinko liian optimistisesti urakan, mutta nyt on ilo hymyillä ;) 

Päivän neulontainspiraatio: Drops.

Tänä aamuna sain viimeisteltyä yhden neulontaprojektini. Saatte nähdä kuvia heti kun vain saan niitä jotenkin otettua ;) Tässä välissä ajattelin kuitenkin mainostaa, että netistä löytyy lukuisia sivustoja, joissa on todella selkeitä tekniikkaohjeita ja -videoita aloittelevalle/huonomuistiselle käsityöihmiselle. Yksi sellainen sivusto on DROPS. Valikosta voi valita melkein mitä vain ja ohjevideo löytyy. (Jos kaipaa sanoja videokuvan lisäksi, kannattaa tsekata esim. suomenkielinen KÄSPAIKKA, jossa esim. täällä löytyy sekä ohjeet että lyhyet videot erilaisista levennystekniikoista.)

Kyllä on kätevää. Näitä sivuja kun katselee, haluaisi vaan aloittaa uusia ja uusia neulontaprojekteja!

Mitäs sinä? Olisi kiva kuulla, jos blogin lukijoilla on tälle syksylle jotain käsityötavoitteita?

Jokaisella miehellä...

Jokaisella miehellä on hyvä olla kaapissaan ainakin yhdet mustat villasukat. Ainakin minä ajattelin niin ja neuloin miehelleni sellaiset. Se olikin sitten ensimmäinen testaamani ohje Novitan sukkalehdestä, vaikka ennen joulua hehkutinkin tätä vuotta sukkavuodeksi. Huihai.

720 kilometriä.

Kuva panpurin sivuilta täältä.

720 kilometriä oli tämänpäiväinen ajomatka. Onneksi se on jo takana. Oli ihana palata kotiin ja pulahtaa rentouttavaan kylpyyn. Olen tällä hetkellä ihan haltoissani itämaisesta ja orgaanisesta panpuri-sarjasta, joten kylpyhetken kruunasi 'Come Clean Anti-oxidant Milk Bath'.

Muuten olen tässä pari päivää kärsinyt kurkkukivusta ja tukkoisuudesta. Kunhan se helpottaa ja ajatukset selkenee, lupaan kirjoittaa jotakin oman äänen löytämisestä ja sen merkityksestä. 

Sitä ennen voisin vielä jakaa senkin pienen arkisen ilonaiheen, että keksin tällä viikolla tavan, jolla saan kudottua sukkien kantapäät aina samannäköisiksi. Eli en siis enää kokoa kantapäästä silmukoita ensin puikolle ja yritä sitten siitä kutoa niitä kiertäen, koska jostakin ihmeellisestä syystä onnistuin joskus täydellisesti ja toisinaan surkeasti ilman että keksin mitä tein eri tavalla. Nyt kudon silmukat suoraa reunasta poimimalla. Niin itseasiassa mummokin teki, minä en vaan aluksi oikein tajunnut systeemiä, kun olin niin "ohjeriippuvainen" ja kaikissa ohjeissa neuvotaan ensin poimimaan silmukat ja sitten kutomaan kiertäen. (Taas kerran tuli huomattua, kuinka en joskus keskity yhtään.)Jokatapauksessa, jos olet kiinnostunut, löytyy täältä suomenkieliset ja loistavan yksinkertaiset ohjeet kuvineen.

Toivottavasti sinäkin olet iloinnut pienistä asioista tällä viikolla!

Bambupuikot.

Tällä viikolla olen iloinnut bambupuikoista. Otin ne vihdoinkin käyttöön ja oli rentouttavaa kutoa lentokentällä ja -koneessa. Nyt vielä tarvisin bambuisia virkkuukoukkuja....

Muuten kulunut viikko on ollut niin täynnä kaikenlaista, että ajattelin suoda itselleni päivänokoset. Sitten kun saan ajatukseni jälleen toimimaan, bloggaan joitakin ajatuksiani muutosprosesseista... mutta sitä ennen: Hyviä unia minulle ;)

PS. Rentouttavaa perjantaita kaikille Blogin lukijoille. Perjantai on hyvä päivä päättää tehdä loppuviikosta onnellinen... 

Vuoden viimeiset neulomiset.

Kuka muistaa vielä FB:n alkuvuoden CRAFT-haasteen? Yltiöpäisenä tartuin haasteeseen lainkaan empimättä varmana siitä, että viisi käsillätehtyä juttua on hetkessä tehty. Siis ennenkuin kevät on edes ohi.

Mutta en tiedä mitä sitten tapahtui. 

Silti sain kuin sainkin viimeisetkin käsityöt pakettiin kunnialla ennen vuodenvaihdetta. Ensi vuonna en osallistu mihinkään julkisiin haasteisiin, vain salahaastan itseni. Näette sitten tulokset, jos-ja-kun-niitä-syntyy. 


Toivottavasti syntyy. Ideoita ainakin on. Eli jos käsityörintamalla on hiljaista, työ on vienyt liikaa huomiota ja minua saa nuhdella ;)Sanon tämän pilke silmäkulmassa, mutta silti tosissani. En usko siihen, että työn menestymisen kannalta on tehokkaampaa mitä enemmän työtunteja kertyy. Enkä usko siihenkään, että yhden ihmisen kannattaa haalia työtä niin paljon, että se vie kaiken ajan ja voimavarat. Työ on positiivinen ja suuri osa elämää, mutta ei koko elämä.
 Oleellista ajankäytön lisäksi on voimavarat, sekä henkiset että fyysiset. Kiire ja väsymys tappavat ensimmäiseksi luovuuden. Mutta juuri rennot, luovuutta tihkuvat hetket ovat niitä voimavaralatauksia, joita tarvitaan henkisen työn vastapainoksi. Niiden aikana syntyy jotakin uutta. Parasta olisikin, jos onnistuisi löytämään elämänrytmin, jossa olisi kaikki ihmiselämän ulottuvuudet sovussa ja tasapainossa keskenään: henkinen, hengellinen, fyysinen ja sosiaalinen. 

No, palatakseni takaisin siihen käsityöhaasteeseen: käytin tilaisuutta hyväkseni ja testailin suvereenisti uusia ohjeita, neuloin jotakin mitä en ollut koskaan aikaisemmin neulonut. Alla tuotoksista kuvat mustavalkoisina sekä linkit ohjeisiin:

Novita Isoveli-langalla tehdyt kämmekkäät (rannelämmittimet) löysivät ohjeensa täältä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käytin paksua lankaa. 
Se oli I-H-A-N-A-A neuloa!

Näiden kynsikkäiden ohje löytyi puolestaan Novitan omista ohjeista. 

Kynsikkäät, kämmekkäät, rannekkeet. Jonkun määritelmän mukaan rannekkeet ovat ilman peukkua, kämmekkäät peukulla, mutta ilman sormia ja kynsikkäät puolestaan pienillä sormilla.  Mutta kuten huomaatte, nimityksiä käytetään todella sekaisin, sillä tämän määritelmän mukaanhan ensimmäiseksi esittelemäni ovat rannekkeet ja toiset kämmekkäät. Aivan päinvastoin. Eikä nyt ole enää edes kämmekäskelit... mutta ehkä nämä ovatkin ennakolta kevätilmoja varten ;) 

Päivän inspiraatio: Neulonta.

Puikot ja lankaa. 

Tänään olen neulonut lisää vauvojen säärystimiä eräälle tulokkaalle Amerikkaan. Vauvojen asusteissa on oma suloisuutensa, kun ne ovat niin pikkuruisia! Neulonnan ohella olen selaillut Suomi-reissulla mukaantarttunutta Novitan sukkalehteä, jossa on toinen toistaan viehättävämpiä villasukkia ohjeineen. Lehti on oikea oodi villasukille. Mieleni tekisi haastaa itseni ja neuloa ties kuinka monet villasukat lehden ohjeilla! Kuka sen tietää, josko ensi vuosi onkin villasukkavuosi... 

Säärystimet vauvalle.

En oikeastaan löytänyt vauvojen säärystimiin minkäänlaisia ohjeita, joten päätin keksiä oman ohjeen. Ihanat pikkuisten jalkojen lämmittimet syntyivät nopeasti!

Lanka: Nalle.

Puikot: 3 sukkapuikot. 

• Luo yhteensä 40 silmukkaa, jaa 10 jokaiselle puikolle.
• Neulo säärystimien suihin (= alkuun ja loppuun) 2 kerrosta joustinneuletta 1 oikein 1 nurin.
• Jokaisella puikolla toistuu sama kuvio:

prinsessapalmikko (3 silmukkaa) - 2 nurin - 3 oikein - 2 nurin 

  

Toista kuvio esimerkiksi yhdeksän kertaa, tai säätele säärystimien pituutta vähentämällä tai lisäämällä kuviokerroksia. 

Prinsessa-kuvion olen napannut alunperin täältä. Kopioin sieltä ohjekaavionkin, mutta sillä eroituksella, että toisin kuin kaaviossa, joka aloittaa nurjalla 'reunasilmukalla' ja päättää myös nurjaan, niin minä aloitin jokaisen puikon suoraan palmikkokuviolla, joten toistin vain kolmea keskimmäistä silmukkaa: