Tartarpihvi, oysterit valkoviinikastikkeessa, täytetyt crepesit, etanat, hitaasti haudutettu lampaanpotka... Melkein poikkeuksetta ensimmäinen asia, mikä Ranskasta tulee mieleen, on ruoka. Ja on vaikea keksiä parempaa paikkaa kulinaristisille nautinnoille kuin Pariisi.
Vaikka omassa keittiössäni on ollut poikkeuksellisen hiljaista tänä vuonna, en malttanut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni Pariisissa. Siis järkeilin näin: jos tavoitteena on osata valmistaa loistavaa ruokaa, niin tottakai pitää olla ensin syönyt sellaista, jotta tietää, mitä tavoittelee.
Hyvän ruuan lisäksi nautimme ravintoloiden mutkattomasta, rennosta ja ystävällisestä palvelusta. Koimme pariisilaisten hymyilevän meille ja ottavan meidät iloisesti vastaan.
PS. Uskaliain ateria oli varmasti tartarpihvi. Se ei kuulunut ennakkosuunnitelmiin. Sattumalta kävi niin, että monena päivänä näin ravintolassa naisen tilaavan tartarpihviä... josta päättelin, että joskus tulevaisuudessa minunkin pitää uskaltaa sitä maistaa. Siis oikeasti sitten joskus tulevaisuudessa. Raaka jauheliha arvelutti. Mutta sitten pari päivää kului ja halusin maistaa sitä heti. Menimme siis Seinen rannalla sijaitsevaan ravintolaan ja tilasimme puoliksi tartarpihvin. Tarjoilija (joka oli vanhempi mieshenkilö, mukava sellainen) vielä varmisti, että olemme tietoisia siitä mitä olemme tilaamassa... ja me nauroimme, että siksi juuri tilaamme vain yhden... lopuksi hän tuli kysymään, maistuiko ruoka, ja vastauksemme jälkeen ehdotti pilke silmäkulmassa, että ehkä meidän sitten kannattaisi tilata toinenkin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti