perjantai 3. heinäkuuta 2015

Päivä Vincissä.


Leonardo da Vinci oli Vincin poika. Pienestä kylästä keskeltä Toscanaa. Avioton lapsi, joka kasvoi isoisänsä kodissa ja lähti myöhemmin maailmalle ja loi oman uransa. Pieni maaseutukylä kätkeekin Leodardon museon ja synnyinkodin, mikä ei tässä tapauksessa tarkoita tylsää patsasta jossakin korvessa, vaan pikemminkin kurkistusikkunan 1400-1500 -lukujen renesanssiin... taiteiden, arkkitehtuurien, keksijöiden ja insinöörien maailmaan. Onhan lähellä myös Firenze, jonka hallitsijasuku Medici päätti rakentaa kaupunkiin palatseja ja kirkkoja ainakin seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi. Kaupunki, jossa herkät sairastuvat kulttuurin paljoudesta...

Aika ennen kirjapainoa. Aika, jolloin yltäkylläisyys haluttiin näyttää ja taiteet olivat kunniassa taiteiden itsensä vuoksi. Ja aika, jolloin keksittiin ja kehitettiin. Tiesitkö esimerkiksi, että sukelluspuvun kehittäminen oli suhteellisen yleistä keskiajalla ja renesanssin aikana?  

Minä olen yllättynyt tällä matkalla. Julistin nimittäin viikko sitten, etten ole koskaan piitannut renesanssista. No, en ole mikään harrastaja vieläkään - varsinkaan 36 asteen helteissä. Mutta... olen nähnyt jotain, mikä on herättänyt uusia ajatuksia ja kysymyksiä. Näyttää olevan paljon asioita taidehistoriasta, jotka minua sittenkin kiinnostaisi. Ehkäpä tulen palaamaan vielä aiheeseen... otan myös vastaan vinkkejä aiheesta aloittelijalle ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti