Tämän viikon osalta päänsärkypäiväkirjaan voisi kirjata ylös kaikenkattavan yhteenvedon: joka päivä aamusta alkaen. Joskus elämä on. Täällä myös yhä sataa, vaikka sateiden pitäisi jo oikeasti alkaa olla ohi. Mutta jos ajattelee arjen positiivisia puolia, niin tällä hetkellä iltoihin tuo inspiraatiota keskeneräiset käsityöprokkikset, joita en kyllä valitettavasti voi julkaista, koska ne on menossa joulupaketteihin... ehkä sitten joulun jälkeen kokoan kollaasin. Joten tässä ei auta muu kuin julkaista ajatuksia perheestä.
Olen nimittäin miettinyt perhe-käsityksiä kesästä alkaen. Oikeastaan siitä lähtien, kun törmäsin pitkäaikaiseen ystävääni ja kävimme pienimuotoisen kuulumistenvaihto-keskustelun. Tiivistetysti keskustelu meni niin, että kysyin, mitä heille kuuluu. Tähän ystäväni vastasi, että heille kuuluu hyvää... ja että heitä on nykyisin neljä, kun heille tuli pitkäaikaisia sijaislapsia. Hän myös jakoi kokemuksensa, kun eräs iloinen ihminen oli onnitellut heitä tässä taannoin tyyliin: "kiva kun tekin olette vihdoinkin perhe." ...johon ystäväni oli vastannut: "Olemmehan me olleet perhe aiemminkin, nyt meitä on vaan enemmän."
--Tässä keskustelussa taisi kohdata kaksi hieman erilaista perhekäsitystä. Eikä toisen onnittelutoivotus tainnut mennä ihan putkeen sekään.
Niin. Mikä tekee ihmisen perheelliseksi?
Silloin kun synnymme, on meillä kaikilla perhe ja me olemme osa jotakin perhettä. Olen siis pohtinut sitä, että onko tällä perheellä jokin "parasta ennen -päiväys", milloin sitä ei enää ole tai siihen liittyvät suhteet eivät enää velvoita?
Silloin kun ihminen avioituu ja elää parisuhteessa, niin onko se perhe? Vai tarvitaanko perheeseen lapset? Vielä tarkentava kysymys: Jos lapset ovat perheen ehto, onko lapsilla myös "parasta ennen -päiväys" vai onko lapsi aina lapsi ja osa vanhempiensa perhettä kuuskymppisenäkin? Vai eikö enää puhuta perheestä jonkun tietyn rajapyykin jälkeen? Entä onko perhesuhteissa sisaruus yhtä määrittelevä suhde kuin vanhemmuus?
Länsimaalainen maailmansotien jälkeinen ydinperhemalli taitaa olla se kompaktein yksikkö. Vai mitä luulee tämän blogin lukijakunta: Mikä määrittelee perheen? Kuka kuuluu sinun perheeseesi?
No rakas, mulle perhe on aiviopari tai elmänsä jakavat ihmiset, lapsiperhe, oma lapsuuden perhe ja laaja Herran omien perhe. Perhe voi olla kaikki. Mä lasken sutkin rakas, rakas ruttu mun siskoksi <3 Hali ja hei
VastaaPoistaKiitos Jossu <3
PoistaSä varmaan kuulut sitten niihin, joille perhe on laaja ja avara käsite, joka ottaa sisäänsä paljon.
Kyllä <3
PoistaTuntuu, että eri ihmiset, eri elämänvaiheissa määrittelee perheen eri lailla. Yleensä omista lähtökohdista. Onnittelijalle lapset merkitsevät perhettä. Lapsettomalle parille perhe on kahden keskinen liitto. Varttuneempi pari, jonka lapset ovat muuttaneet kotoa, laskee perheeseensä lasten puolisot ja mahdolliset lastenlapset. Joskus käy huonosti ja suhteet katkeavat, jolloin sukulaissuhde ei enää määrääkään perheeseen kuulumista. Sanoisin, että perheessä on kyse suhteista.
VastaaPoistaHyvä näkökulma tuo, että ihmiset määrittelevät perheen eri elämänvaiheissa eri lailla omista lähtökohdistaan käsin. Jäin vielä miettimään, että johtuuko tämä juuri suomalaisesta individualismsta tai postmonernismista... siis se, että on tilaa niin paljon määritellä ja muuttaakin määrittelyjä?
PoistaTarkoitatko suhteilla sitä, että jossakin vaiheessa voi todeta esim. lähisukulaisen kohdalla lauseen "ei-perheenjäsen"? Vai voiko olla perheenjäsen, jonka kanssa ei olla tekemisissä?
Mielenkiintoisia pohdintoja. Tällä hetkellä, kun ei ole aviossa, niin perhe on yhä se lapsuudenperhe. Tietenkin, vaikka olisi oma perhe, niin siltikin vanhemmat ja sisko olisivat perhettä. Ei se sillä tavalla katkea, vaikka joltain osin katkeaakin. Niin ja varsinkin joissakin kulttuureissa perheeksi kutsutaan jopa serkkuja, tätiä ja setiäkin. On se mun mielestä siis jonkin verran kulttuurinen kysymys. Myös tietyn kulttuurin sisällä elävillä voi olla erilaisia perhekulttuureita ja ajatuksia.
VastaaPoistaKiitos tästä näkökulmasta sinkkuuteen. Näkisitkö, että se säilyy näin koko elämän loppuun, vai voiko siihen tulla muutoksia?
PoistaMulle perhettä on sisarukset, molempien vanhemmat ja vielä sisarusten lapsetkin. Isovanhemmatkin ois, mut ne ei Meillä on siis aika laaja perhe ;) Sitten tädit ja sedät ja serkut on sukua. Koin kyllä myös Hoon kanssa kaksinkin olevani perhe, vaikka jotkut sanoo että vasta lasten myötä tulis muka perheeksi. Pah!
VastaaPoistajäi yksi lause kesken. Siis isovanhemmat ei oo enää elossa. Ja jos mulla olis pienempi tää "ydinperhe" niin varmaan jotkut läheiset tädit jne vois kans kuulua jopa termin perhe alle
VastaaPoistaKiitos! Eli sullakin perhe on laaja.... Saanko vielä kysyä käytännössä: miten eroaa esim. sun vanhempien "perhe" sun määrittelemästä "perheestä"... tai jos olisi ne isovanhemmat... siis pohdin tässä hankalan kaavan kautta sitä, että meneekkö perhe ja suku jossakin määrin päällekkäin ja miten ja onko se saumatonta? (= Siis tässä sun määritelmässä sun sisarukset lapsineen oli sun perhettä, mutta sun vanhempien sisarukset oli sukua)...
PoistaMusta tuntuu että mun vanhemmille omat sisarukset on tosiaan enää vain sukua. Tai jotain perheen ja suvun välimallia. Välillä tuntuukin, et Enemmän ollaan tekemisissä lasten puolisoiden perheiden kanssa kuin omien sisarusten...
PoistaMe muutetaan Pirkkalaan!
Hei muuten, Remonttihiiri: minne te muutatte?
VastaaPoistaJee jee sille Pirkkalalle! Ehkä nähdään useammin ;) hahah
PoistaMä ajattelisin, että ei me niin kauheen postmoderneja ja individualisteja kumminkaa silleen olla et tietyt odotukset ja oletukset on olemassa sekä koettavissa. Ainakin näissä meijän piireissä varmaan enemmänki.
VastaaPoistaLoistava avaus Hennamaarilta... voisitko avata hieman tarkemmin näistä odotuksista ja oletuksista?
Poista