maanantai 19. syyskuuta 2011

It's Monday.

Väsynyt maanantai, mutta onnellinen silti. Aamun aloitin nauramalla sitä, kun muistin yöllisen unissapuhumiseni. En tiedä moniko vielä aikuisena puhuu unissaan, mutta tein sitä lapsena ja näytän tekevän sitä vielä toisinaan näin aikuisenakin... ja viime yönä ainakin sain myös yleisöä, koska herätin sepustuksillani mieheni --- siis juttelin hänelle ja rasituin, kun hän ei oikein tajunnut pointtiani... 

Onko tämä sitä jaettua iloa vai mitä?

Tämä päivä oli myös vapaapäiväntapainen. Hellin itseäni ranskalaisella manikyyrillä ja sitten kahvilla Starbucksissa. Kahvila oli loistava valinta väsyneelle mielelle: sain käpertyä pehmeään nojatuoliin, katsella ikkunasta Bangkokin vilinää ja lukea aikakausilehden artikkeleita. Olen ottanut itselleni uuden kunnianhimoisen tavoitteen viettää säännöllisesti päiviä, jolloin luen, prosessoin ja luon uutta... tänään ei kyllä ihan oltu huippuvireessä, mutta oltiin edes jossakin. Matkalla. 

Rehellisesti olin ennenkaikkea kaiken hellimisen tarpeessa, sillä tajusin, etten enää ole edes rantaflunssassa, vaan nämä ovat ihan ihkaoikeita allergiaoireita. Sadekauden loppukuukaudet näyttävät olevan homeitiöiden kasvulle herkullisinta aikaa ja ainakin minua aivastuttaa jatkuvasti! Kävin siis myös apteekissa hankkimassa lisää pillereitä. Näillä eväillä kun selviäisi marraskuuhun...
Myös kaikenlainen comfort-food oli tänään enemmän kuin tarpeen, sillä viikonlopun aikana istuin ties-millaisissa-thai-pöydissä syömässä-ja-pitämässä-yhteyttä thailaisten kanssa, ja varjopuolena tälle kaikelle on vatsa sekaisin. Kerron tämän ihan vaan siksi, ettei joku lukijoistani erehdy luulemaan, että thairuoka aina helliin mieltä ja vatsaa. Ja että lukijoille käy myös ymmärrettäväksi, miksi en välttämättä harrastustoimenani kokkaa thailaista ruokaa iltaisin kotona...

Eli päivälliseksi oli mitäpäs muutakaan kuin italialaista. Uusin ihastuksemme: Rucola Pizza. Tapasin Henryn ravintolassa, ja sen jälkeen tein vielä illalla kotona hummusta. Söimme sitä pita-leipien ja kurkun kera samalla kun katsoimme leffan "The Devil wears Prada". Täytyy antaa kaikki kunnia Meryl Streep:ille - hän on loistava näyttelijä ja osaa asettautua monenlaisiin rooleihin! 

Olo on siis laiskanvetreä. Ja mieli tekee käpertyä peiton alle nukkumaan. Maanantait ovat mukavia päiviä, sillä niissä kilpistyy odotus tulevasta viikosta. Uskon, että tästä viikosta on tulossa hyvä  --- se sisältää niin monia ennakkolupauksia kivoista jutuista!

Ja mukavaa viikkoa haluan toivottaa teillekin!

Ruut


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti