Matkalla ollaan vieläkin. Reissussa on aina kiva seurata, kuinka erilaista arki voikaan olla eri paikoissa. Ja silti maailma pyörii edelleen. Apinatkin voivat syödä jätskiä... ja vaikka tämä kuva ei olekaan tältä reissulta, se kuvaa mulle tätä kaikkea.
Istun siis lentokentällä. Tulin tänne vain huomatakseni, että alkuperäinen lentoni oli peruttu ja matkustan vasta illalla. Tää lentojen siirtyminen on vähän-niinkuin-kuulunut-asiaan tällä matkalla: Papualla odotettiin kerran seuraavaan päivään ja sitten toisen kerran mentiin välillä majapaikkaan lounaalle, kun aamulento muuttui iltapäiväksi. Mutta lensimmepä kuitenkin. Ja todennäköisesi lennän tänäänkin. Tottakai Indonesia osaa toimittaa miljoonien ihmistensä matkat. Ennemmin tai myöhemmin.
Tää matka on ollut tosi mielenkiintoinen. Ostin kyllä Papualta yhden korin (kuva sitten myöhemmin), mutta pääosaa eivät ole näytelleet designit, esteettiset arkkitehtuuriset elämykset tai kulinaristiset nautinnot. Sitäkin enemmän olen ollut otettu ihmisistä. Helmiä elämäni nauhassa.
Vuosi sitten en olisi ajatellut olevani tässä tänään. Tuntuu, että elämä muotoutuu tällä hetkellä kuin värikäs tilkkupeitto monenkirjavista palasista. Limittäin ja lomittain. Valtavan mielenkiintoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti