Loppiaispuuhia, keittiötouhuja jne.

Loppiainen on varma merkki siitä, että joulun juhlapyhien on aika siirtyä historiaan ja arki voi alkaa.

Olin aamulla jumalanpalveluksessa. Saarnan aihe ei kylläkään liittynyt itse loppiaisen tapahtumiin, mutta muuten se oli rohkaiseva. Puhuttiin asenteen merkityksestä elämässä. Vaikeissakin olosuhteissa ihminen voi välttää katkeruuden säilyttämällä kiitollisen mielen. Vai pitäisikö sanoa: päättämällä asennoitua kiitollisin mielin kaikkeen, mihin voi. Jälleen kerran nousi esiin se, että elämä on tässä ja nyt eikä sitten-joskus-jos-ja-kun. Moni haluaa tehdä kaikenlaista sitten-kun... varsinkin, kun puhutaan anteliaisuudesta, toisten palvelemisesta ja muista sellaisista asioista, jotka eivät välittömästi lisää itselle jotakin, sanotaan ne kuuluisat sitten-kun-lauseet. Siis monihan haluaa tehdä hyvää... sitten kun on itse ensin saanut paremman työpaikan/ostanut auton/muuttanut uuteen asuntoon jne. Mutta salaisuus onnelliseen elämään piilee siinä, että elipä millaisessa elämäntilanteessa hyvänsä, opettelee antamaan ja palvelemaan niillä resursseilla, joita itsellä on siinä hetkessä. Elämä on tässä ja nyt.

Koin saarnan rohkaisevana ja hyvänä tsemppauksena tämän vuoden aloitukseen.

Muuten päivä alkoi uneliaasti... tuntui vaikealta saada itseään edes sängystä ylös. Iltapäivän kahvihetken jälkeen päätin kuitenkin suunnata kulkuni keittiöön. Pakastimessani on ollut kokonainen kala, seabass, meriahven, joka on odottanut oikeaa hetkeä päästä uuniin - ensimmäistä kertaa elämässäni. Kulinaristiystäväni ovat usein kehuneet minulle simppeliä kalareseptiä: 

MERIAHVEN UUNISSA:

Fileerattu kala (nahka jäljellä) upotetaan merisuola-mustapippuriseokseen (vuu'assa) ja paistetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia. Suolakerros tiivistyy kalan päälle ja kala kypsyy meheväksi. Kun kala otetaan uunista pois, pitää heti siirtää varovasti ensin suolakerros pois, sitten nahka. Sitten siitä voikin otella haarukalla kalanpaloja annosta varten. 

Kaikista peloistani huolimatta kala onnistui loistavasti ja päiväunilta herännyt mieskin totesi, että tätä voisi syödä useamminkin. Samoin kuin sosekeittoa, jonka tein tällä kertaa kurpitsasta ja perunoista maustaen tuoreella inkiväärillä ja lorauksella kookosmaitoa. 

Aloittelin jo joulukoristeiden riisumistakin, mutta kun kerran innostuin keittiössä puuhailusta, päätin siirtää ne koristeet huomisen agendalle... Tänään sain aikaiseksi suursiivouksen jääkaappiin ja pakastimeen. Tuli mielettömän hyvä tunne, kun sain siivouksen päätökseen. Kaikki on järjestyksessä ja tietää, mitä kaapista löytyy.

Nyt kun pitkästä aikaa ehdin istumaan tässä koneella (ja käsi ei jostakin syystä vaivaa), esittelen samalla viime vuoden viimeiset käsityöt, jotka menivät joulupaketteihin. Niiden myötä toivottelen itse kullekin leppoisaa päivänjatkoa, inspiraatiota ja iloa.

1. Pikkutytöt saivat uudet säärystimet. 

2. Ashleigh sai piparireunaisen pipon, joka valmistui Muita ihania -blogin inspiroimana. Ohje löytyy täältä ja tuossa alla vielä suoraan sieltä sivuilta kopsattu ohje. Käytin vitosen puikkoja ja Kerästä ostamaani Extra Merino -lankaa kaksinkerroin. Tupsuun löytyy ohje vaikkapa täältä.

OHJE / PATTERN:

Tiheys: leveys 10cm = 15s

korkeus 10cm = 22krs

Luo 72 silmukkaa vitosen sukkapuikoille. Jaa silmukat neljälle puikolle ja neulo 2 o 2 n yhteensä 6 krs. Neulo sen jälkeen 11 krs sileää, jonka jälkeen tee piparireunakuvio:

1.krs: *3s pinkillä, 4s harmaalla, 2s pinkillä* ja toista koko krs.

2.krs: *2s pinkillä, 6s harmaalla, 1s pinkillä* ja toista koko krs.

3.-5.krs: *1s pinkillä, 8s harmaalla* ja toista koko krs.

Jonka jälkeen neulo harmaalla 17 krs. 

Tee päälakikavennukset niin, että neulo 10 silmukkaa ja neulo kaksi oikein yhteen, toista tämä kuusi kertaa ja seuraavilla kerroksilla teen kavennukset samoissa kohdissa, eli kavennuskohtia on yhteensä kuusi. Kun silmukoita on jäljellä sopivan vähän, katkaise lanka ja vedä loppujen silmukoiden läpi. 

Tee tupsu, kiinnitä se, päättele kaikki langat ja pistä pipo päähän ja lähe ulos! Eikäku välissä kannattaa kostuttaa ja kuivattaa pipo, muttei oo tietty pakko. 

-----