101 Ecological.

Helmikuun viimeinen viikko on hyvä aloittaa ekologisilla pohdinnoilla ja jotten vain marmattaisi, aloitan listaamalla pari positiivista tekoani:

010 - Energiansäästölamput. Meidän asunnon seiniä kiertää paneeli, johon on upotettu lamppuja. Lamppuja on siis kirjaimellisesti p-a-l-j-o-n. Ja kun olemme jo yli kahden vuoden päivät ostelleet aina poksahtaneen lampun tilalle energiansäästölampun, ovat jo melkein kaikki lamput energiaa säästäviä. Lamput ovat yllättävän oleellisia pikkutekoja, koska ne aina mainitaan ja täälläkin niistä sanotaan näin: 

"Vaihtamalla viisi lamppua (joita käytät noin viisi tuntia päivässä) viiteen energiansäästölamppuun vähennät taloutesi hiilidioksidipäästöjä noin 250 kg vuodessa. "

Minä olen siis säästänyt varmaankin 1000 kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa teollani - mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan... (Ainakin laskurissa sillä on helpompi vähentää päästöjä kuin autoilun vaihtamisella junailuun.)

011 - Sähkölaitteiden virran katkaisu. Kuka ikinä keksi STAND BY -asetuksen, teki meille kaikille karhunpalveluksen!!! Kun kerran oppii, että kaikki laitteet voi laittaa valveustilaan, näyttää olevan yllättävän vaikeeta (ainakin toisilla meistä) oppia sammuttelemaan sähkövirtoja. Well, koska kehtaan tämänkin tänään blogata tähän, luulen meidän talouden olevan jo voiton puolella...

Ja sitten viikon kritiikkiin ja pohdintoihin:

1: Kylpy vai sauna? MuTu-tuntumalla sanoisin, että suurimmaksi osaksi  ekologisuus-laskureissa ja jutuissa aina puhutaan siitä, kuinka vettä kuluu ja ei pitäisi keittää perunoita ilman kantta, ei pitäisi pitää suihkua auki saippuoidessa ja vaikka mitä. Kylpy vasta usein tuomitaankin vesisyöppönä. Kuitenkin: En tunne montaakaan kympyammeen omistajaa, joka kylpisi joka ilta. Se kun kuuluu niinsanottuun "nautinto" sarjaan. Harvemmin ja nautinnolla. Sen sijaan tunnen ties kuinka monta sellaista, joka saunoo melkein joka ilta. Usein lehdissäkin on juttuja perheistä, joilla sauna lämpenee joka ikinen ilta. Ihailevaan sävyyn. Ja nykyisin, kun katsoo uusia taloyhtiötä, niin olipa sitten kyseessä opiskelijakämppä, vuokra- tai kerrostaloasunto, yksiö tai mikä vaan, niin joka asuntoon rakennetaan automaattisesti sauna.

Tämän laskelman mukaan 200litran kylpy kuluttaa 8,1kWh/kerta, kun taas 70-80 asteen lämpöinen saunomiskerta kuluttaa 8kWh/kerta. Anteeksi vaan kun sanon, mutta onko sauna suomalaisille todellakin niin pyhä ja koskematon asia, että enemmin valistetaan kansaa keittämään vettä vain tarvitsemansa määrä kansi kattilan päällä kuin että kommentoitaisiin sanallakaan saunomisesta? Harva vieläpä saunoo ilman suihkua ennen, jälkeen ja siinä välissä...

2: Riisin epäekologisuus? Riisi on toinen asia, jonka kanssa minulla on rehellisiä vaikeuksia. Riisi on koko Aasian peruselintarvike no. 1. (Selvennys: alue kattaa yli puolet maapallon väestöstä.) Ymmärrän sen, että ekotekona ei ole hyvä syödä riisiä Euroopassa, koska se ei kuulu lähiruokiin ja pitkät kuljetukset kasvattavat ympäristökuormaa. Mutta yleensä selitys kulkee toisia latuja. Ja se tekee tästä kaikesta minulle todella epäuskottavaa. 

Myönnän rehellisesti, että kun esimerkiksi tutkailin tätä vesilaskuritutkimusta, jotkut laskurit ja lauselmat menivät hieman yli hilseen... uskon kuitenkin ymmärtäneeni edes jotakin sinisestä, vihreästä ja harmaasta vedestä. Ja siitä, että teoreetikoita ja tutkimuksia tällä alalla on vielä suhteellisen vähän. Ja siksi uskallankin esittää pienen vaatimattoman kritiikkini: Esimerkiksi tropiikkia ja kuivaa mannerilmastoa ei pitäisi kovin suurpiirteisesti mennä vertailemaan. Ja vaikka halutaankin mainostaa esim. perunaa suomalaisille, niin voisi olla vertailematta riisin ja perunan kasvupinta-aloja ja vedenkulutusmääriä. Perinteisesti riisinviljelys perustuu monsuunisateisiin ja niissä sateissa riittää vettä enemmän kuin perussuomalainen on tottunut näkemään. Itseasiassa ilman kosteus ja sateiden määrä tuo myös hometta ja kaikki viljelykasvit eivät edes kestäisi monsuunisateita pilaantumatta. Ja toisaalta: Euroopassa olisi todella vaikea viljellä joitakin aasialaisia kasveja, koska ilmasto ei tukisi niiden viljelyä. Kuinka esimerkiksi joku voi vähänkään uskottavasti vertailla 5 miljoonan asukkaan Suomen metaanipäästöjä maailman kaikkiin riisinviljymaihin yhteensä (= Aasian miljardeihin ihmisiin) kuten täällä tehdään? Typerin vertailu ikinä. 

Huh mitä propakandaa täälläkin. Yksioikoisesti vaan todetaan perunan ekologisen jalanjäljen olevan huomattavasti riisiä pienemmän. Ilman perusteluita. Ja sitten vielä lisätään ravintoainetaulukko, missä ei itseasiassa vertaillakaan tuotteita samanlaisen annoskoon mukaan, vaan ovelasti energiamäärän perusteella. No se ei nyt ainakaan minun mielestäni ole kovin tasapuolinen tapa esittää asioita. Huvittavaa tässä on se, että kun lueskelin eilen japanilaista keittokirjaani, niin siinä puolestaan ylistettiin riisin terveellisyyttä. 

Tässähän täytyy ryhtyä salapoliisiksi, kun ei voi enää oikein uskoa ketään...  

  

Lyhyesti: ymmärrän lähiruuan merkityksen ja tuen sitä ajatuksena ja toimintatapana, mutta nämä kaikenmaailman maailmaa yleistävät laskurit tuottavat minulle harmaita hiuksia enemmän kuin tarpeeksi, koska en näe niiden oikeasti ottavan huomioon kokonaisvaltaisesti koko ilmastoa....

Loppulause tälle illalle: Suomesta ei näytä loppuvan vesi. Eikä tainnut kadota talvetkaan, vaikka siitä pari vuotta sitten vöyhötettiin joka tuutista ja syyllistettiin kaikkia. Oleellista näyttää olevan kokonaisuus ja maakohtaiset faktat. Kuten:  

Ekologinen jalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden lisäämiseksi usein myös maapalloissa, jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Jos kaikki eläisivät kuin yhdysvaltalaiset keskimäärin, tarvittaisiin lähes kuusi maapalloa, mutta jos elettäisiin kuten intialaiset keskimäärin, puolikas maapalloa riittäisi ihmiskunnalle. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on ylittänyt maapallon kantokyvyn 1980-luvulta alkaen. Ekologisen jalanjäljen perusteella voidaan laskea ns. ylikulutuspäivä tai ekovelkapäivä (Global Footprint Network, Earth Overshoot Day). Vuonna 2010 maailman ylikulutuspäivä oli 21.8. Sen jälkeen kulutus söi pääomaa ja ylitti kalenterivuoden luonnon tuotannon.

Ehkä meidän kaikkien pitäisikin ottaa mallia intialaisista? (Ja syödä riisiä... hahah) Ainakaan rehellisyyden nimissä lännen ei kannattaisi NIIN paljon panostaa tutkimuksiin ja julkilausuntoihin, missä mollataan Aasian epäekologisuutta, koska näyttää siltä, ettei se sittenkään ole aasialaisten syy, miksi maapallon kapasiteetti ylikuormittuu. 

No, tulipa vuodatus. Ehkä enemmän tunnetta kuin älyä tänään. Tässä on vaan joskus vaikea olla vastuullinen kuluttaja, kun ei voi olla varma siitä, kuinka luotettavaa tietoa meille tarjotaan erinäisistä asioista. Jos jollakulla on pala viisautta tarjottavana, otan nöyryydellä vastaan...