Jäin tässä eilen illalla pohtimaan alkuvuotta ja totesin, että siihen mahtuu kaikenlaista. Kaiken sen 'kaikenlaisen' keskellä olen huomannut, että uudenlainen varmuus ja sisäinen ääni on jälleen noussut sisälläni. Pikkuhiljaa se on noussut ja vahvistunut. Se ei ole saanu kimmoketta ympäristöstä eikä ympäristö ole sitä välttämättä edes tukenut. Mutta sillä ei ole väliä: Kun uskallamme kuunnella sisintämme ja nostaa sen elämämme ohjenuoraksi, se kantaa.
Puhun tällaista sekavaa 'kiertokieltä', koska vielä ei ole aika julistaa mitään katoilta. Nyt on vasta aika maiskutella hiljaa omassa sydämessä sitä, mihin ajattelen minut olevan valmistettu. Varsinkin, kun mitä-missä-milloin-miten on täysin hämärän peitossa. ...mutta tulevaisuuden epävarmuus ei haittaa. Minulla on tänään hyvä mieli. Ulkoiset olosuhteet eivät voi verrata sisäistä rauhaa.
Tästä on hyvä jatkaa ja asennoitua maaliskuun haasteisiin avoimin mielin. Maaliskuu on avautunut yllättäen erilaiseksi, kun alunperin ajattelimme. Siinä on arkitöiden lisäksi reissuja ja seminaareja. Varmasti taas paljon uutta prosessoitavaa...
Toivotan myös teille kaikille ihanaa viikkoa ja huomenna alkavaa maaliskuuta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti