Angkor Wat symbolisoi Kambodzan valtiota, komeileehan se maan lipussakin. Arkkitehtuurisesti muinainen kaupunki ja temppeli edustavat Khmer-arkkitehtuurin klassista kautta. Muihin Khmer-aikakausiin kuuluu muun muassa Bayon. Alue kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Oppaan kanssa oli mielenkiintoista tutustua kolmeen muinaiseen Khmer-kaupunkiin:
Alla olevassa kuvassa Bayon ja neljään ilmansuuntaan katsovat Buddhan päät. Mielenkiintoista oli kuulla, kuinka Khmer-valtakunnan historiassa vaihtelivat hindulaisuuden ja buddhalaisuuden ajanjaksot. Ensin oli hindulaisuus. Sitten tuli kuningas, joka kääntyi buddhalaisuuteen. Säilyttääkseen rauhan kuningas teki 50-50-kompromissin antaen alaisten uskoa kumpaan tahansa uskontoon ja temppeleitäkin hän muokkasi vain lisäämällä hindutemppeleihin Buddhan kuvia. Myöhemmin tuli vielä hindu-aikakausia, ja niille oli tyypillistä repiä temppeleistä buddhalaisuuden elementit pois ja jättää seiniin tyhjät aukot tai piirtää päälle hermitit. Erikoista ajatella, että filosofinen buddhalaisuus salli monien jumalkuvien läsnäolon ja palvonnan, kun taas monijumalinen hindulaisuus ei voinut hyväksyä yhtä jumalkuvaa, buddhaa.
Saisiko olla erä shakkia?
Jokaista kaupunkia ja temppeliä vartioi portilla kaksi ylivertaista: Eläinten kuningas leijona sekä käärmeiden kuningas Naga. Molempien tehtävä on suojella ja vartioida. Vaikka Aasiassa mikään ei ikinä olekaan ehdottoman mustaa ja valkoista, voisin sanoa, että leijona edustaa hyvää ja käärme pahaa. Miten minulle tuli yhtäkkiä sellainen olo, kuin kaikki tämä symboliikka olisikin ollut suoraa vanhemmasta tarinasta, Raamatusta? Kukaan ei vaan kertonut khmereille, että leijona voitti eikä käärmettä tarvitse pelätä?
Pahoja jumalia ei hymyilytä, koska he pitävät kiinni Nagan vartalosta, joka on katkennut. Yhteys ei toimi. (Toisella puolella siltaa oli rivissä hyviä jumalia suut leveässä hymyssä tiiviisti toisiinsa yhdistettyinä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti