torstai 3. toukokuuta 2012

'The Day I Became a Woman'


Naisen identiteetistä iranilaisen draaman näkökulmasta. Kolmen naisen tarina. Yhdestä tuli 9-vuotissyntymäpäivänään nainen, eikä hän voinut enää sen jälkeen leikkiä parhaan ystävänsä kanssa, joka oli poika. Toinen nainen osallistui pyöräkilpailuun ja kesken kilpailun hänen miehensä ratsastaa paikalle ottaakseen hänestä eron. Kolmas on jo leski, joka on ikäänkuin päässyt vapauteen sosiaalisista roolituksista. En tiedä, oliko kukaan onnellinen tai pitikö edes olla. Kerrassaan kulttuurikokemus. 

Olisi mielenkiintoista kuulla, jos olette harrastaneet eri kulttuurien elokuvia ja minkälaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Jääkö käteen vain hämmennys vai avautuuko klikkejä?
Suututtaa vai ihastuttaa?


2 kommenttia:

  1. Ahhh....hyvä elokuva-vinkki. Pitää mennä katsomaan, josko se löytyis täältäkin jostakin. I LOVE elokuvia, jotka on mainstreamin ulkopuolella, koska ne yleensä herättää ihan erilaisia tunteita. Olen nähnyt muutaman koskettavan elokuvan aiheista, joista ei oikeastaan haluaisi kuulla, aiheista, joita ei todellakaan tee mieli miettiä, koska tuntuu vääryydeltä, että jjonkun toisen elämä on niin paljon "pahempi" kuin oma. Mielestäni tällasiin leffoihin pitää jotenkin henkisesti valmistautua ennen, niitä ei katota rentoutumisen vuoksi, vaan parasta olisi katsoa ystävien/ihmisten kanssa, jotka leffan jälkeen haluaa keskustella niistä ajatuksista, joita elokuva herättää...Ehkä siks näitä tulee katsottua huomattavasti vähemmän. Tarkotus ei ole viihdyttää, vaan herättää. Usein itse kaipaan rankan päivän jälkeen vain järjetöntä viihdystystä.....

    VastaaPoista
  2. Hyvin sanottu: pitää varautua etukäteen.... siksi ehkä tääkin elokuva oli ollut mulla kaapissa jo jonkin aikaa. Tosin lopputulos oli se, että Henry ei vieläkään suostunut katsomaan sitä mun kanssa ja katsoin sen 'rankan' päivän jälkeen. Onneksi siinä ei siis tapahtunut mitään raakuuksia tmv. Pistää vaan aina miettimään elämän ja sosiaalisten roolien suhteellisuutta.

    VastaaPoista