tiistai 18. tammikuuta 2011

Jatkuu...

Kotona ollaan jälleen. Viikonloppu Singiksessä vierähti nopeasti... hengattiin ja löffittiin ystävien kanssa. Nautin suunnattomasti pelkästä kaupungin puistomaisesta tunnelmasta, monista kansallisuuksista ja kävelymahdollisuuksista. Yksi kuvaava tapahtuma liittyen hengailuun Singaporessa on se, että lauantaina menimme intialaiseen kaupunginosaan syömään espanjalaisittain tapaksia. Paikassa oli kiva tunnelma: vähän rosoinen sisustus, seinille oli maalattu kuvia ja istuttiin tyynyillä lattialla. Ja tietysti ruoka oli hyvää!

 Nyt arki on palannut ja onneksi vihdoin viimein alkaa oleen sellainen fiilis, että alkuvuoden flunssa on ohi.
Niinkuin huomasitte, viime postaus jäi totaalisen kesken... ja hyvä oli että lähdettiinkin, sillä taksia oli yllättävän vaikea saada ja perjantaisen ruuhkan lisäksi oli passijonokin loputtoman pitkä... ehdittiin kuitenkin! ... mutta mitä tulee niihin ekologisiin pohdintoihin: Olen siis päättänyt lähestyä aihetta "LASI PUOLITÄYNNÄ"  -mentaliteetilla. Keskityn siis kaikkiin positiivisiin alkuihin. Ei mitään ekstremeä. Ei mitään liian tiukkapitoista 'Kaikki tai ei mitään' -meininkiä, koska silloin tästä ei tulisi mitään. Ihan vaan seurasin tässä taannoin hyviä ystäviäni, jotka tekivät ekologisuus-testin Suomessa: Heillä ei ollut autoa, he lajittelivat kaiken ja vaikka mitä, ja saivat siltikin todella huonot arvosanat testistä. Kuka sellasta syyllistämistä jaksaa? Eikö voisi aloittaa rohkaisun sanalla? 
En siis alla syyllisyydelle tilaa vaan iloitsen kaikista pienistäkin ekologisista oivalluksistani, joita pyrin toteuttamaan arjessa mahdollisuuksieni mukaisesti - ja mitä pidemmäksi lista muodostuu, sitä enemmän uskon sen rohkaisevan jatkamaan ja kokeilemaan uusia mahdollisuuksia! Katsotaan, kuinka pitkä lista tästä tänä vuonna onnistuu muotoutumaan...

003- Kierrätys. Tästä te mainitsittekin ja se käy melkein ajattelematta monilta suomalaisilta. Täällä ei ole oikein kirppareita, mutta kierrättään toki pystyy. Jos ja kun meille kertyy pitämättömiä vaatteita ja käyttämättömiä tavaroita, voin antaa niitä keräykseen mikäli sellainen on meneillään (viime lokakuussa lahjoitin vaatteita rajaseutujen köyhille), mutta useimmiten pakkaan ne pusseihin ja annan jollekulle paikalliselle ja hän hoitaa eteenpäin. Tälle kuulle olenkin kirjoittanut tavoitteeksi vaatehuoneen inventaarion... saas nähdä ehdinkö ensi viikonloppuna vai meneekö seuraavaan...

004- En osta turhaa. Tämä on siis tavoite, jota vertaan omaan kulutukseeni. Koitan olla harkitsevainen ja olla ostamatta vaan koska saan halvalla. On hyvä tunnistaa turhat sudenkuopat:  Joskus tulee ostettua ihan vaan siksi, että lähti kaupoille. Joskus myös ostan, koska en ole pitänyt huolta jo-olemassaolevista... siitä johtuukin viime kerralla mainitsemani pesula ja vaatteiden paikkailu. Uusi nappi on parempi sijoitus kuin kokonaan uudet housut tai paita!    

005- Ostan laatua. Yritän ostaa mahdollisuuksien mukaan laatua ja kestävää. Se tuottaa iloa pidempään kuin kertakäyttötuote. Se laittaa myös harkitsemaan tarkemmin hanketta, koska kirpasee kukkaroa enemmän....

006- Pyrin lainaamaan kirjoja. Niin, lukeminenkin voi olla yllättävän ekologista... ainakin silloin, kun käyttää kirjastoa tai kierrättää lehtiä ja kirjoja. Minulla tuohon kuuluu 'pyrin'-varaus, koska täällä ei ole ilmaista suurta kirjastoa ja toisinaan ainoa vaihtoehto on ostaa. Mutta pyrin kuitenkin ja se on jo kiitoksen arvoinen!

...mutta nyt silmät lurpsahtelee... iloisia arkisia hetkiä teille kaikille!

6 kommenttia:

  1. Mä huomaan, että joutuu kyllä opettelemaan, että pääsis irti mentaliteetista, jossa kulutuksen tärkein periaate on: osta halvinta! Halvan ostaminen on jotenkin mukavaa ja sitä voi tosiaan toteuttaa useammin. Ja taas pakolliset ruokaostokset olis kivempi hoitaa vähemmällä ja toisinaan taloudellisten ehtojen sanelemana. Mutta kun halpa on ansa. Joku maksaa siitäkin. Eli opettelemisen tiellä ollaan...

    VastaaPoista
  2. Hmmm.... loistavasti sanottu edenkin tuo "Mutta halpa on ansa. Joku maksaa siitäkin." Jos sitä edes osaisi ostaa tarpeeseen eikä vain mielitekojen ja mainosten uhrina, lepytääen itseään.... Halpa on hyvä juttu, mutta ei toisten kustannuksella. Ja joskus halpakin voi olla laatua. Hankalaa. Mutta tämän vuoden tavoitteeni on enemmänkin tiedostaa puuhiani ja alkaa arvioimaan niitä uudelta kannalta ;)

    VastaaPoista
  3. Alennus on hyvä kikka halvan ostamiseen, joka oikeasti onkin kallis ;)

    VastaaPoista
  4. No niin leidit. Vihdoinkin minäkin kerkeen tähän kierrätys-/ekokeskusteluun mukaan...Nimittäin Ruut(ja Henna), mietin tätä jo viikko sitten kun luin sun bloggauksesi, että mistä johtuu ihmisten erilainen käsitys ekoloogisuudesta. Kun itse ajattelen tätä, niin ensimmäisenä tulee mieleen roskien kierrätys. Mulle kaikista ylimmällä sijalla olis roskien kierrätys, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että joka jugurttipurkki ja maitotölkki pestään, jotka puhtaina tulee sitten "oikeaan" jätesäkkiin. Tiedän, että tää ei ole Aasiassa mahdollista kaikilta osin, mutta suurin ongelma onkin tämä JOKAPÄIVÄINEN jätemäärä, jonka teemme. Siis tottakai on upeaa (ja ekoloogista), että vaatteita kierrätetään tai korjataan, mutta kuka niitä nyt roskiinkaan heittäis, kun Suomessa voi viedä kirppikselle ja täällä antaa kerjäläisille ihan räsätkin vaatteet...ja sitten: Eiks esim. autolla liikkuminen (tarkoitan niitä lyhyitä kauppareissuja, kun ei millään viitti kävellä, vaikka mahis oliskin, enkä pakollisia työmatkoja)olis paljon isompi ekolooginen pohdinta-juttu kun esim.kirjojen lainaaminen---siis elä ymmärrä väärin, mutta harvemmin nyt "turhia"kirjoja tulee ostettua ja jos tulee, niin nekin jossain vaiheessa päättyy lahjoituksena jonnekkin...
    Siis mitä tässä oikeen haluan sanoa?!?? Ehkä sitä, että musta on upeeta, että pohdit noita pieniä valintoja (joita mäkin todellakin haluaisin tehdä), mutta jotta todellinen muutos saadaan aikaan, ihmisten pitäisi ajatella niitä ehkä vähän isompia juttuja...tai en tiiä?!? mitä ootte mieltä??

    Ps. Vielä yks ajatus: tohon halpa-juttuun: sekin on vähän kakspiippunen asia. Sanottakoon tähän alkuun, että todellakin kannatan reilua kauppaa jne., mutta todellisuus on myös, että maapallolla on liikaa ihmisiä ja monet esim. Bangladeshissa todella TARVII sen halpa-tehdas-työpaikan, elättääkseen perheen...ja he on taas riippuvaisia siitä, että me välillä "sorumme" heräteostoksia tekemään... ;) Nojoo, tää vaan tällasena pienenä ajatuksena, mutta kuten sanoin: todellakin kannatan kestävää, ekoloogista ja kotimaista ;) ;)

    PPS. Steve tuli urkkimaan tähän mun taakse, että mitä teen ja meillä syntyi tästä kiivas keskustelu, koska sen mielestä näitä isoja juttuja ei voi noin vaan täyttää (ei munkaan mielestä AINA voi)ja jouduin tulkkamaan sille sun blogiteksin....tykkäs ;)

    PPPS. mä oon siis Ria, enkä Naomi, mutta Naomilla on google tili ;)

    VastaaPoista
  5. Ria: Aloitin epäloogisesti listaamaan ajankohtaisia puuhiani, enkä mitenkään halunnut tähänastisilla bloggauksilla tuoda esiin jotain tärkeysjärjestystä. Tottakai esim. roskien lajittelu on suurempi ekologinen teko kuin kirjojen... mutta samanaikaisesti mun on esim. turha pestä jugurttipurkkeja, koska täällä ei ole sellaista kierrätysmahdollisuutta. Ollakseni luontoystävällisempi itseasiassa mun pitäis olla ostamatta pieniä jugurtteja ja tehdä jugurtit itse.

    Mun mielestä tässä pari olelllisinta näkökulmaa ovat:
    1) Tuotteen ekologinen jalanjälki = voi jo etukäteen olla ostamatta turhaa tai paljon roskaavaa. Se on mun mielestä parempi kuin kierrätys.
    2) Roskien lajittelu ja kierrätys. Se on mun mielestä vastuuta siitä, mitä on jo tuottanut, että loppu sujuisi mahdollisimman hyvin... mutta sitäkin pinoa voi vähentää.
    3) Suhde lähimmäiseen: Ehkä tällä hetkellä, kun systeemi on rakennettu siten, Bangkut "tarvii" sen halpatehtaan. Samalla tavalla voisin sanoa, että joku kahvin- tai suklaanviljelijä "tarvii" sen työpaikan. Mutta itseasiassa, jos sitä ei olisi, ehkä tehdäs voisi tuottaa jotain muita hyödykkeitä itse bankuille, ehkä afrikkalainen pelto voisi viljellä ruokaa paikallisille, ehkä kehitysmaissa ei syntyisi enää niin paljon lapsia kun vanhemmat huomaisivat tulevansa toimeen pienemmälläkin "perhetyövoimalla" ja moni asia tasoittuisi?

    VastaaPoista
  6. ...ja tännekkin vielä vähän vastinetta

    Siis ilman muuta olen kanssa sitä mieltä, että tärkeämpää on miettiä etukäteen MITÄ ostaa ja kuinka paljon se tuottaa roskaa, kuin miettiä, miten roskan kierrättää...Ehkä toi roskien kierrätys ei ollutkaan paras mahdollinen esimerkki. Olisin voinut laittaa vaikka just jonkun sellasenkin, että "isompi juttu" ois miettiä kaupassa, ettei osta liikaa ruokaa, jota sitten heittetään pois, kun ei ehdi syömään tai ostaa tavaraa, joka on kaukaa tuotua (esim. ostanko täällä Thaimaasta tuotoja mangoja vai paikallisia...)Mutta toki ymmärsin sun pointin, et ne ei ollut tärkeysjärjestyksessä, mutta jäin kaipaamaan JOTAKIN isompaakin ;)....

    ...ja tuo kolmas piste on vaikee...Ennen olin tosi mustavalkoinen asian suhteen ja vaikka vielä pieni idealismin poikanen mussa elääkin, niin en valitettavasti näiden Bangladesh-vuosien jälkeen enään jaksa uskoa siihen, että meidän länsimaalaisten ekoloogisten valintojen takia maailma muuttuis. Tässä maassa yksin on 160 miljoonaa ihmistä, jotka ei piittaa ekoloogisuudesta pätkän vertaa...Siis ok, varmasti täällä on muutama, jotka yrittää tehdä asialle jotakin, mutta valtaväestö ei välitä. Ja toki MÄ haluan OMAT ratkasut tehdä sillei, että se ois kaikille osapuolille hyväks, mutta kun nää muut 150 miljoonaa ei välitä, et missä tehtaassa vaatteet tehdään, niin .......onneks on muutama tällanen projekti joka yrittää oikeasti auttaa, mutta todellisuudessa se on vai pisara kuumalla kivellä...mutta joo ideaali-maailmassa kaikki olis vähän tasavertaisemmin jaettua........

    VastaaPoista